ELY-keskus http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133821/all Mon, 20 Mar 2017 12:51:29 +0200 fi Kumpaa siis vaiko itseä jalkaan? http://kobakukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233825-kumpaa-siis-vaiko-itsea-jalkaan <p>Teksti on kommentti Ylen uutiseen:&nbsp;<br /><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9516235">http://yle.fi/uutiset/3-9516235</a></p><p>&nbsp;</p><p>Vieläkö saatais vesiä kuormittavat putket ja ojat muiden suunnitelmien kanssa samalla sivulle, niin ei toisella kädellä ammuttais itteä jalkaan, ja sitte ihmetellä miksi ei tule hommasta mitään. Olis vähän niinkö valittava halutaanko nyt louhia sitä malmia ja kuormittaa vesistöjä vai elää sovinnossa luonnon kanssa. Kaivosteollisuudelta kysyttäessä tällainen ympäristövastuu on kannattavuusongelma, sillä jos kaivoksilta edellytetään myös jälkien korjaamista ja luonnon kanssa yhteensopivia menetelmiä, ei nykyisessä taloustilanteessa mitään kannata edes kaivaa.<br />Ehkä olisi myös paikallisten ja valtiollisten päättäjien mietittävä sitä kuinka kannattavaa mikäkin toiminta lopputulemana on, koska jos yksityiselle yritykselle ei ole kannattavaa esim. louhia malmia ekologisesti ja eettisesti, miten sellaisen toiminnan tukeminen voi olla kannattavaa valtion talouden kannalta? Ympäristökuormitus jää kunnan riesaksi terveydenhoitokustannuksina yms. kuluina menetetyn kansallisomaisuuden lisäksi, sillä siinä missä metsät, suot ja perinnemaisemat ovat voimavara, höyryävät liuskekasat eivät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Teksti on kommentti Ylen uutiseen: 
http://yle.fi/uutiset/3-9516235

 

Vieläkö saatais vesiä kuormittavat putket ja ojat muiden suunnitelmien kanssa samalla sivulle, niin ei toisella kädellä ammuttais itteä jalkaan, ja sitte ihmetellä miksi ei tule hommasta mitään. Olis vähän niinkö valittava halutaanko nyt louhia sitä malmia ja kuormittaa vesistöjä vai elää sovinnossa luonnon kanssa. Kaivosteollisuudelta kysyttäessä tällainen ympäristövastuu on kannattavuusongelma, sillä jos kaivoksilta edellytetään myös jälkien korjaamista ja luonnon kanssa yhteensopivia menetelmiä, ei nykyisessä taloustilanteessa mitään kannata edes kaivaa.
Ehkä olisi myös paikallisten ja valtiollisten päättäjien mietittävä sitä kuinka kannattavaa mikäkin toiminta lopputulemana on, koska jos yksityiselle yritykselle ei ole kannattavaa esim. louhia malmia ekologisesti ja eettisesti, miten sellaisen toiminnan tukeminen voi olla kannattavaa valtion talouden kannalta? Ympäristökuormitus jää kunnan riesaksi terveydenhoitokustannuksina yms. kuluina menetetyn kansallisomaisuuden lisäksi, sillä siinä missä metsät, suot ja perinnemaisemat ovat voimavara, höyryävät liuskekasat eivät.

]]>
0 http://kobakukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233825-kumpaa-siis-vaiko-itsea-jalkaan#comments ELY-keskus Kaivosteollisuus Kalaportaat Luontoarvot Raha 3.5: Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. Mon, 20 Mar 2017 10:51:29 +0000 Jukka Ylisuvanto http://kobakukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233825-kumpaa-siis-vaiko-itsea-jalkaan
Onko maataloushallinto aivan sekaisin? http://luomu65.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231474-onko-maataloushallinto-aivan-sekaisin <p>Kävin tutun kaverin luona katsomassa Uudenmaan ELY-keskuksen päätöstä. Täytyy sanoa, että en ollut uskoa silmiäni. Suomalainen maataloushallinto tavoittelee entisen Neuvostoliiton toimintatapoja.</p><p>Kaverilla on reilu 20 hehtaaria peltoa ja samanverran tukioikeuksia. Vuonna 2015 Uudenmaan ELY-keskus on vähentänyt tukioikeuksia hehtaarin verran. Pellon pinta-ala ja tukioikeusala eivät siis vuonna 2016 olleet enää yhtä suuret. Pellot ovat olleet vuokralla, samoin tukioikeudet. Tukioikeusvähennys tehtiin tukioikeuksien omistajaa kuulematta. Pellon pinta-alassa ei ole tapahtunut muutoksia eikä tukioikeuksien hallinnassa ole tapahtunut muutoksia.</p><p>Tänään tuli kaverini pyytämä selitys tukioikeusvähennykseen. Pellot vuokranneella viljelijällä oli vuonna 2015 ollut hallinnassaan enemmän tukioikeuksia kuin peltoa. Uudenmaan ELY-keskus oli päättänyt vähentää tukioikeuksia myös peltonsa vuokranneilta henkilöiltä. Siis henkilöiltä, joilta ei ole mitään tekemistä vuokralaisen tekemien virheiden kanssa.</p><p>Näin oikeudenmukainen on suomalainen viranomainen. Ja tietenkin päätöstä perustellaan EU säädöksillä ja lainkohdilla, joiden mukaan päätös on peruuttamaton ja se on ollut pakko tehdä.</p><p>- Omassa kokemusmaailmassani näin järjetön päätös on uusi aluevaltaus. Suomalaisen virkamiehen oikeustajun mukaista on&nbsp; siis kohdistaa sanktiot tuotantovälineen vuokranneen henkilön henkilökohtaiseen omaisuuteen. Mielestäni tällainen sotii pahasti normaalia oikeustajua vastaan.</p><p>Miten on mahdollista, että rangaistus/sanktio kohdistetaan johonkin muuhun kuin virheen tehneeseen henkilöön? Miten pellon vuokrannut henkilö voisi olla taloudellisessa vastuussa vuokraajan tekemistä? Tiedän, että vastaavia tapauksia on useita, mutta miten yksityishenkilö voisi suojautua tällaista viranomaisen mielivaltaa vastaan, jossa päätös kaiken kukkuraksi tehdään hänen tietämättään.</p><p>Tapaus osoittaa, ettei maatalousviranomaisilla ole minkäänlaista vastuuta tekemistään päätöksistä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kävin tutun kaverin luona katsomassa Uudenmaan ELY-keskuksen päätöstä. Täytyy sanoa, että en ollut uskoa silmiäni. Suomalainen maataloushallinto tavoittelee entisen Neuvostoliiton toimintatapoja.

Kaverilla on reilu 20 hehtaaria peltoa ja samanverran tukioikeuksia. Vuonna 2015 Uudenmaan ELY-keskus on vähentänyt tukioikeuksia hehtaarin verran. Pellon pinta-ala ja tukioikeusala eivät siis vuonna 2016 olleet enää yhtä suuret. Pellot ovat olleet vuokralla, samoin tukioikeudet. Tukioikeusvähennys tehtiin tukioikeuksien omistajaa kuulematta. Pellon pinta-alassa ei ole tapahtunut muutoksia eikä tukioikeuksien hallinnassa ole tapahtunut muutoksia.

Tänään tuli kaverini pyytämä selitys tukioikeusvähennykseen. Pellot vuokranneella viljelijällä oli vuonna 2015 ollut hallinnassaan enemmän tukioikeuksia kuin peltoa. Uudenmaan ELY-keskus oli päättänyt vähentää tukioikeuksia myös peltonsa vuokranneilta henkilöiltä. Siis henkilöiltä, joilta ei ole mitään tekemistä vuokralaisen tekemien virheiden kanssa.

Näin oikeudenmukainen on suomalainen viranomainen. Ja tietenkin päätöstä perustellaan EU säädöksillä ja lainkohdilla, joiden mukaan päätös on peruuttamaton ja se on ollut pakko tehdä.

- Omassa kokemusmaailmassani näin järjetön päätös on uusi aluevaltaus. Suomalaisen virkamiehen oikeustajun mukaista on  siis kohdistaa sanktiot tuotantovälineen vuokranneen henkilön henkilökohtaiseen omaisuuteen. Mielestäni tällainen sotii pahasti normaalia oikeustajua vastaan.

Miten on mahdollista, että rangaistus/sanktio kohdistetaan johonkin muuhun kuin virheen tehneeseen henkilöön? Miten pellon vuokrannut henkilö voisi olla taloudellisessa vastuussa vuokraajan tekemistä? Tiedän, että vastaavia tapauksia on useita, mutta miten yksityishenkilö voisi suojautua tällaista viranomaisen mielivaltaa vastaan, jossa päätös kaiken kukkuraksi tehdään hänen tietämättään.

Tapaus osoittaa, ettei maatalousviranomaisilla ole minkäänlaista vastuuta tekemistään päätöksistä.

 

 

 

]]>
3 http://luomu65.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231474-onko-maataloushallinto-aivan-sekaisin#comments ELY-keskus Mavi MMM Tue, 14 Feb 2017 13:02:37 +0000 Eero Mattila http://luomu65.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231474-onko-maataloushallinto-aivan-sekaisin
Destaclean Oy häpeäksi cleantechille http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229350-destaclean-oy-hapeaksi-cleantechille <p>Vastikään Destamatic Oy:stä komeasti Destaclean Oy:ksi nimensä vaihtanut tuusulalainen kiertotalouden yritys rikkoo jatkuvasti ympäristölupansa määräyksiä eikä ota vastuuta aiheuttamistaan ympäristöhäiriöistä. Yritys markkinoi itseään ekologisena toimijana rakennusjätealan markkinamurroksen kärjessä sloganinaan Puhtaasti parempi tulevaisuus. Yritys sai viime vuonna Nuorkauppakamarin Tuottava idea -palkinnon&nbsp; Destaclean Puukivellä seuraavin perusteluin: &rdquo;Kestävästä kehityksestä on tehty bisnestä. Positiivista on sekä kiertotalous että suomalaisen raaka-aineen uudelleenkäyttö.&quot;</p><p><strong>Miten tämä puhdas tulevaisuus ja kestävä kehitys toimii käytännössä jäteaseman läheisyydessä asuvien Vantaan pientaloasukkaiden kannalta?</strong></p><p>Destaclean Oy silloiselta nimeltään Destamatic Oy tuli vuonna 2001 Tuusulan Kelatien alueelle Pyöräkuja 6:en kunnan annettua sille luvan, tällöin kuntarajan toisella puolella 250-300 metrin päässä olevilta Vantaan pientaloasukkailta ei mielipidettä kyselty. Myöhemmin Tuusulan kunta räätälöi sille erillisen asemakaavamuutoksen vuonna 2006, jotta puunmurskaustoimintaa ja jätteen käsittelyä laajennetulla alueella voi tehdä. Koska välissä oli pieni tontin myyneen maanomistajan suojametsä, totesi Tuusulan kaavoitus ettei Vantaa ole rajanaapuri eikä sen mielipiteitä tarvitse ottaa huomioon. Tästä sitten alkoi asukkaiden nyt jo yli kymmenen vuotta kestänyt taistelu yrityksen aiheuttamia ympäristöhäiriöitä vastaan.</p><p>Destaclean Oy:n toiminta on koko tuon ajan aiheuttanut melu- ja pölyhaittoja sekä hulevesihaittoja ympäristölleen. Toimintansa kasvattamiseksi uutta ympäristölupaa hakiessaan yritys silti aina väittää, että se ei niitä aiheuta. Kuitenkin jokaisessa ympäristölupapäätöksessä se on määrätty tekemään parannuksia näiden haittojen ehkäisemiseksi - outoa eikö? Miten ympäristölupa yleensäkään annetaan yritykselle, joka johtaa jatkuvasti harhaan hakemuksissaan? Voiko niissä puhua paltturia ilman seuraamuksia?</p><p>Uudenmaan ELY-keskuksen tehtävä olisi valvoa ympäristöluvan noudattamista, mutta resurssien vähäisyyden vuoksi valvonta perustuu lähes pelästään ns omavalvontaan eli yritys valvoo itse itseään. Tarkastuskäyntejä tehdään noin kerran kolmessa vuodessa, jolloin ajankohdasta ilmoitetaan hyvissä ajoin etukäteen. Tällöin yritys voi sitten rauhassa valmistautua tarkastukseen ja laittaa paikat kuntoon. ELY:llä olisi lain suoma mahdollisuus tehdä yllätyskäyntejä, mutta se ei niitä tee. Tuon välissä olevan kolmen vuoden aikana takapuoli ei nouse konttorin penkiltä, jotta käytäisiin katsomassa millaista toiminta normaalisti on. Ehkä sitä ei edes haluta nähdä? Valitettavasti me lähiseudun asukkaat koemme sen joka päivä ja normaali todellisuus ei vastaa tarkastuspäivänä nähtyä.</p><p><strong>Viimeisen kolmen kuukauden kokemukset ja tuleva valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle</strong></p><p>Kokemuksistamme voisi kirjoittaa vähintään novellin, mutta kerron tässä nyt viimeisimmän osoituksen Destaclean Oy:n piittaamattomuudesta lähiseudun asukkaita kohtaan. Syksyllä 2016 Destaclean Oy:n tontille alkoi kertyä normaalia huomattavasti suuremmat määrät rakennusjätettä ja kaupan ja teollisuuden jätettä, lopulta sitä oli isona kasana 600 tonnia ylittäen ympäristöluvan salliman määrän 100 tonnilla. Omavalvonnan mukaisesti yrityksen pitäisi ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista valvovalle viranomaisille, näin ei olla tehty. Lopulta 23.11.2016 tein valituksen asiasta Uudenmaan ELY-keskukselle, joka ainoana toimenpiteenään välitti sen Destaclean Oy:lle vastattavaksi.&nbsp; Vastaus oli täysin puutteellinen eikä ottanut kantaa suurimpaan osaan kysymyksistä, joten lähetin uuden kyselyn. Jälleen se välitettiin pelkästään yritykselle vastattavaksi.</p><p>Lopulta eri vaiheiden jälkeen minulle toimitettiin Destaclean Oy:n toimitusjohtajan allekirjoittama vastine esitettyyn valitukseen seuraavalla ELY:n valvojan saatteella: &quot;<em>Destaclean Oy on 29.11.2016 antamassaan selvityksessä kattavasti käsitellyt esiin nostamianne seikkoja.&nbsp; Toiminnanharjoittajan antama selvitys 29.11.2016 on tämän viestin liitteenä.&quot; ja&nbsp; &quot;Tässä vaiheessa ELY-keskus ei ryhdy asiassa muihin valvontatoimenpiteisiin</em>.&quot;</p><p>Katsoin Destaclean OY:n tekemän selvityksen ja huomasin sen sisältävän selkeitä virheitä sekä harhaanjohtavaa tietoa. Otetaan yksi esimerkki: osoitin valituksessa, että jätekasan päältä valuvat sulamisvedet eivät kaikki ohjaudu tontilla olevaan hulevesialtaaseen vaan suoraan maastoon. Tähän yritys vastasi pokkana: &quot;<em>Rakennusjätteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta sijaitsee samalla paikalla kuin aikaisemminkin melu- ja ympäristön roskaamista estävän maavallin läheisyydessä laitoksen rajojen sisäpuolella. Sade- ja sulamisvedet ohjautuvat hulevesialtaaseen.</em>&quot; Ilmeisesti yritys luottaa siihen, että valvova viranomainen ei tule koskaan paikalle tarkastamaan asiaa - ja eihän se tule.</p><p>Kuten sanoin niin näitä asioita oli useita, tämän asian valheellisuuden todistaakseni otin valokuvan jätekasasta suojavallin ulkopuolelta. Sen avulla osoitin, että ellei vesi ole ryhtynyt virtaamaan ylämäkeen, niin kaikki hulevedet eivät ohjaudu tontilla olevaan hulevesialtaaseen. ELY-keskusta asia ei kiinnostanut eivätkä he ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin. Destaclean Oy:n selvitys riitti heille vaikka harhaanjohtavanakin - asia loppuunkäsitelty, silmät kiinni ja pää pensaaseen.</p><p>Me asukkaat emme kuitenkaan voi jättää asiaa tähän elinympäristömme terveellisyyden ja viihtyvyyden vuoksi. Koska Uudenmaan ELY oli kyvytön tekemään asialle mitään ja viittasi vain mahdollisuuteen valittaa oikeusasamiehelle, päätin lähestyä suoraan Destaclean Oy:tä. Lähetin avoimen kirjeen heille tilanteesta kuvauksineen ja kysyin aikovatko he tehdä jotain puutteiden korjaamiseksi. Eilen 11.1.2016 minä ja jakelussa olevat vaikutusalueen asukkaat saimme vastauksen toimiitusjohtajalta: &quot;<em>Olemme tutkineet Kelatien laitoksen toiminnallisen tilanteen vielä uudelleen. Tämän perusteella pitäydymme ELY -keskukselle 29.11.2016 antamassamme vastauksessa.</em>&quot;</p><p>Yritykselle ja Uudenmaan ELY:lle on annettu kaikki mahdollisuudet tehdä oikeudenmukaiset ja eettiset valinnat, mutta he ovat päättäneet toimia toisin. Meillä lähialueen asukkailla ei enää ole muuta mahdollisuutta kuin valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle ja käsitellä tätä asiaa julkisuudessa.</p><p>On täysin käsittämätöntä, että Destaclean Oy yrityksenä toimii näin ja toimitusjohtajan allekirjoittamana toimittaa paikkansapitämättömän lausunnon valvovalle viranomaiselle eikä valvova viranomainen tee mitään asialle. Tämä asettaa kyseenalaiseksi koko tämän puhtaasti paremmalla tulevaisuudella itseään markkinoivan yrityksen etiikan, kestääkö muukaan toiminta lähempää tarkastelua? Eikö valvovaa viranomaista ollenkaan haittaa se, että heille annetaan väärää tietoa?</p><p>Tällaistako kiertotaloutta eli cleantechiä me sitten olisimme viemässä maailmalle? Pelkkä nimen muuttaminen Destacleaniksi ei tee toiminnasta puhdasta - tarvitaan tekoja.</p><p>PS. Väittämäni voin todistaa sähköposteilla ja kuvilla, valmistelen niiden pohjalta valitusta eduskunnan oikeusasiamiehelle.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vastikään Destamatic Oy:stä komeasti Destaclean Oy:ksi nimensä vaihtanut tuusulalainen kiertotalouden yritys rikkoo jatkuvasti ympäristölupansa määräyksiä eikä ota vastuuta aiheuttamistaan ympäristöhäiriöistä. Yritys markkinoi itseään ekologisena toimijana rakennusjätealan markkinamurroksen kärjessä sloganinaan Puhtaasti parempi tulevaisuus. Yritys sai viime vuonna Nuorkauppakamarin Tuottava idea -palkinnon  Destaclean Puukivellä seuraavin perusteluin: ”Kestävästä kehityksestä on tehty bisnestä. Positiivista on sekä kiertotalous että suomalaisen raaka-aineen uudelleenkäyttö."

Miten tämä puhdas tulevaisuus ja kestävä kehitys toimii käytännössä jäteaseman läheisyydessä asuvien Vantaan pientaloasukkaiden kannalta?

Destaclean Oy silloiselta nimeltään Destamatic Oy tuli vuonna 2001 Tuusulan Kelatien alueelle Pyöräkuja 6:en kunnan annettua sille luvan, tällöin kuntarajan toisella puolella 250-300 metrin päässä olevilta Vantaan pientaloasukkailta ei mielipidettä kyselty. Myöhemmin Tuusulan kunta räätälöi sille erillisen asemakaavamuutoksen vuonna 2006, jotta puunmurskaustoimintaa ja jätteen käsittelyä laajennetulla alueella voi tehdä. Koska välissä oli pieni tontin myyneen maanomistajan suojametsä, totesi Tuusulan kaavoitus ettei Vantaa ole rajanaapuri eikä sen mielipiteitä tarvitse ottaa huomioon. Tästä sitten alkoi asukkaiden nyt jo yli kymmenen vuotta kestänyt taistelu yrityksen aiheuttamia ympäristöhäiriöitä vastaan.

Destaclean Oy:n toiminta on koko tuon ajan aiheuttanut melu- ja pölyhaittoja sekä hulevesihaittoja ympäristölleen. Toimintansa kasvattamiseksi uutta ympäristölupaa hakiessaan yritys silti aina väittää, että se ei niitä aiheuta. Kuitenkin jokaisessa ympäristölupapäätöksessä se on määrätty tekemään parannuksia näiden haittojen ehkäisemiseksi - outoa eikö? Miten ympäristölupa yleensäkään annetaan yritykselle, joka johtaa jatkuvasti harhaan hakemuksissaan? Voiko niissä puhua paltturia ilman seuraamuksia?

Uudenmaan ELY-keskuksen tehtävä olisi valvoa ympäristöluvan noudattamista, mutta resurssien vähäisyyden vuoksi valvonta perustuu lähes pelästään ns omavalvontaan eli yritys valvoo itse itseään. Tarkastuskäyntejä tehdään noin kerran kolmessa vuodessa, jolloin ajankohdasta ilmoitetaan hyvissä ajoin etukäteen. Tällöin yritys voi sitten rauhassa valmistautua tarkastukseen ja laittaa paikat kuntoon. ELY:llä olisi lain suoma mahdollisuus tehdä yllätyskäyntejä, mutta se ei niitä tee. Tuon välissä olevan kolmen vuoden aikana takapuoli ei nouse konttorin penkiltä, jotta käytäisiin katsomassa millaista toiminta normaalisti on. Ehkä sitä ei edes haluta nähdä? Valitettavasti me lähiseudun asukkaat koemme sen joka päivä ja normaali todellisuus ei vastaa tarkastuspäivänä nähtyä.

Viimeisen kolmen kuukauden kokemukset ja tuleva valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle

Kokemuksistamme voisi kirjoittaa vähintään novellin, mutta kerron tässä nyt viimeisimmän osoituksen Destaclean Oy:n piittaamattomuudesta lähiseudun asukkaita kohtaan. Syksyllä 2016 Destaclean Oy:n tontille alkoi kertyä normaalia huomattavasti suuremmat määrät rakennusjätettä ja kaupan ja teollisuuden jätettä, lopulta sitä oli isona kasana 600 tonnia ylittäen ympäristöluvan salliman määrän 100 tonnilla. Omavalvonnan mukaisesti yrityksen pitäisi ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista valvovalle viranomaisille, näin ei olla tehty. Lopulta 23.11.2016 tein valituksen asiasta Uudenmaan ELY-keskukselle, joka ainoana toimenpiteenään välitti sen Destaclean Oy:lle vastattavaksi.  Vastaus oli täysin puutteellinen eikä ottanut kantaa suurimpaan osaan kysymyksistä, joten lähetin uuden kyselyn. Jälleen se välitettiin pelkästään yritykselle vastattavaksi.

Lopulta eri vaiheiden jälkeen minulle toimitettiin Destaclean Oy:n toimitusjohtajan allekirjoittama vastine esitettyyn valitukseen seuraavalla ELY:n valvojan saatteella: "Destaclean Oy on 29.11.2016 antamassaan selvityksessä kattavasti käsitellyt esiin nostamianne seikkoja.  Toiminnanharjoittajan antama selvitys 29.11.2016 on tämän viestin liitteenä." ja  "Tässä vaiheessa ELY-keskus ei ryhdy asiassa muihin valvontatoimenpiteisiin."

Katsoin Destaclean OY:n tekemän selvityksen ja huomasin sen sisältävän selkeitä virheitä sekä harhaanjohtavaa tietoa. Otetaan yksi esimerkki: osoitin valituksessa, että jätekasan päältä valuvat sulamisvedet eivät kaikki ohjaudu tontilla olevaan hulevesialtaaseen vaan suoraan maastoon. Tähän yritys vastasi pokkana: "Rakennusjätteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta sijaitsee samalla paikalla kuin aikaisemminkin melu- ja ympäristön roskaamista estävän maavallin läheisyydessä laitoksen rajojen sisäpuolella. Sade- ja sulamisvedet ohjautuvat hulevesialtaaseen." Ilmeisesti yritys luottaa siihen, että valvova viranomainen ei tule koskaan paikalle tarkastamaan asiaa - ja eihän se tule.

Kuten sanoin niin näitä asioita oli useita, tämän asian valheellisuuden todistaakseni otin valokuvan jätekasasta suojavallin ulkopuolelta. Sen avulla osoitin, että ellei vesi ole ryhtynyt virtaamaan ylämäkeen, niin kaikki hulevedet eivät ohjaudu tontilla olevaan hulevesialtaaseen. ELY-keskusta asia ei kiinnostanut eivätkä he ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin. Destaclean Oy:n selvitys riitti heille vaikka harhaanjohtavanakin - asia loppuunkäsitelty, silmät kiinni ja pää pensaaseen.

Me asukkaat emme kuitenkaan voi jättää asiaa tähän elinympäristömme terveellisyyden ja viihtyvyyden vuoksi. Koska Uudenmaan ELY oli kyvytön tekemään asialle mitään ja viittasi vain mahdollisuuteen valittaa oikeusasamiehelle, päätin lähestyä suoraan Destaclean Oy:tä. Lähetin avoimen kirjeen heille tilanteesta kuvauksineen ja kysyin aikovatko he tehdä jotain puutteiden korjaamiseksi. Eilen 11.1.2016 minä ja jakelussa olevat vaikutusalueen asukkaat saimme vastauksen toimiitusjohtajalta: "Olemme tutkineet Kelatien laitoksen toiminnallisen tilanteen vielä uudelleen. Tämän perusteella pitäydymme ELY -keskukselle 29.11.2016 antamassamme vastauksessa."

Yritykselle ja Uudenmaan ELY:lle on annettu kaikki mahdollisuudet tehdä oikeudenmukaiset ja eettiset valinnat, mutta he ovat päättäneet toimia toisin. Meillä lähialueen asukkailla ei enää ole muuta mahdollisuutta kuin valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle ja käsitellä tätä asiaa julkisuudessa.

On täysin käsittämätöntä, että Destaclean Oy yrityksenä toimii näin ja toimitusjohtajan allekirjoittamana toimittaa paikkansapitämättömän lausunnon valvovalle viranomaiselle eikä valvova viranomainen tee mitään asialle. Tämä asettaa kyseenalaiseksi koko tämän puhtaasti paremmalla tulevaisuudella itseään markkinoivan yrityksen etiikan, kestääkö muukaan toiminta lähempää tarkastelua? Eikö valvovaa viranomaista ollenkaan haittaa se, että heille annetaan väärää tietoa?

Tällaistako kiertotaloutta eli cleantechiä me sitten olisimme viemässä maailmalle? Pelkkä nimen muuttaminen Destacleaniksi ei tee toiminnasta puhdasta - tarvitaan tekoja.

PS. Väittämäni voin todistaa sähköposteilla ja kuvilla, valmistelen niiden pohjalta valitusta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

 

]]>
9 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229350-destaclean-oy-hapeaksi-cleantechille#comments Cleantech ELY-keskus Kiertotalous Terveys- ja ympäristöhaitta Ympäristövalvonta Thu, 12 Jan 2017 06:38:07 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229350-destaclean-oy-hapeaksi-cleantechille
Yritysten ympäristölupien valvonta "omavalvontana" ei yksinkertaisesti toimi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228500-yritysten-ymparistolupien-valvonta-omavalvontana-ei-yksinkertaisesti-toimi <p>Monet yritykset cleantech-alueella tarvitsevat toiminnalleen Aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan, jonka noudattamisen valvonta on ELY-keskusten vastuulla. Tämä valvonta perustuu kuitenkin pääosin ns omavalvontaan eli käytännössä tuo yritys valvoo itse itseään. Kuva siitä että ELY-keskus aktiivisesti suorittaisi tarkastuskäyntejä yms on täysi illuusio. Kuinka hyvin pukki kaalimaan vartijana sitten toimii? Kerron tässä lähiasukkaiden karuja kokemuksia yhdestä yrityksestä ja sitä valvovasta Uudenmaan ELY-keskuksesta.</p><p>Asuinalueemme läheisyydessä toimii yritys, joka murskaa jätepuuta sekä vastaanottaa ja käsittelee rakennusjätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätettä. Toimintaansa varten se tarvitsee ympäristöluvan, jotta haitalliset vaikutukset ympäristölle ja lähialueen asukkaille ehkäistään. Ympäristölupa on olemassa ja Uudenmaan ELY-keskuksen tulisi sen noudattamista valvoa.</p><p>Valvonta perustuu käytännössä lähes yksinomaan ns omavalvontaan, joka tarkoittaa sitä, että yritys valvoo itse itseään. Se raportoi käsitellyt jätteet yms ja tarkkailee toimintaansa itse. ELY-keskuksen tarkastaja käy tarkastuskäynnillä paikan päällä noin kerran kolmessa vuodessa. Jollakin voi olla kuvitelma, että valvova viranomainen saattaisi käydä vaikkapa yllätyskäynnillä katsomassa tilannetta, mutta se on harhakuvitelma. Tuo kerran kolmessa vuodessa tehtävä tarkastuskäynti ilmoitetaan hyvissä ajoin etukäteen yritykselle. Se voi sitten pari viikkoa siivoilla aluetta ja korjata puutteita ennen tarkastuskäyntiä. Tarkastuskäynnillä sitten juodaan kaffet ja katsellaan, kun paikat ovat erinomaisessa kunnossa. Mitä veikkaatte, kuvaako tämä normaalia tilannetta alueella?</p><p>Haittavaikutuksien seuraamiseksi ja ehkäisemiseksi ympäristöluvassa vaaditaan kolme eri tutkimusta: kerran vuodessa tehtävä hulevesitutkimus sekä kerran kolmessa vuodessa tehtävät&nbsp; pöly- ja melumittaukset. Nyt joillekin tulee kenties kuva, että valvova viranomainen käy satunnaisena päivänä tekemässä nämä tutkimukset yrityksen ennalta tietämättä. Ehei, yritys tilaa ne itse &quot;riippumattomalta&quot; konsulttiyritykseltä ja toimittaa tulokset ELY-keskukselle.</p><p>Hulevesien tutkimuksessa otetaan näytteet hulevesistä, jotka johdetaan isosta hulevesialtaasta erotuskaivon kautta suoraan maastoon. Vuonna 2014 pari viikkoa ennen mittausta yritys ruoppasi hulvesialtaan ja toimitti haisevan lietteen ja vedet jätteenkäsittelyyn (tämä pitääkin kerran vuodessa tehdä). Kuitenkin pian tämän jälkeen tehdystä mittauksesta saatiin hyvät haitta-aineiden raja-arvot alittava tutkimustulos, joka ei kuvaa normaalitilannetta. Jälleen on saatu vuodeksi lupa jatkaa kuten ennenkin. Asukkaat huomauttivat tästä tavasta Uudenmaan ELY-keskukselle - ei toimenpiteitä.</p><p>Melututkimuksessa tutkitaan kerran kolmessa vuodessa, ettei yritys aiheuta liikaa melua läheiselle asuinalueelle. Jälleen tutkimus tilataan yrityksen itsensä toimesta konsulttiyritykseltä. Yritys toteuttaa mittauksen valitsemanaan ajankohtana - yllättäen ajankohta on kesällä aikaan, jolloin välissä oleva suojametsä vehreimmillään vaimentaa eniten melua. Yritys tietää itse mittauspäivän ja vaikka ympäristöluvassa vaaditaan toiminnan olevan normaalia, niin heillä on mahdollisuus itse vaikuttaa meluun esimerkiksi käsittelemällä kuormia varovaisemmin jne.&nbsp; Tulokset alittavat raja-arvot ja oikeutus toiminnalle on lunastettu seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Asukkaiden meluvalituksiin muina aikoina vastataan tällä välin kylmällä viittauksella tutkimustuloksiin. Asiasta on useasti huomautettu ELY-keskukselle - ei toimenpiteitä. Läheisen romuttamon melumittauksen muuten tekee konsultti, joka suunnitteli hallinto-oikeuden vaatiman massiivisen meluaidan melun vähentämiseksi. Eli hän käy mittauksillaan vahvistamassa suunnittelemansa ja yrityksen rakennuttaman meluaidan toimivan kuten pitää - kätevää.</p><p>Kolmantena tutkitaan pölyn leviämistä yrityksen alueelta lähiympäristöön, sillä toiminta aiheuttaa erityisesti puupölyä. Tutkimus suoritetaan kuukauden aikana, jolloin kerätään näytepisteistä sinne kertyvä pöly asuinalueen reunamilta. Jälleen tutkimus toteutetaan kesällä vehreimpään aikaan ja toiminnan ollessa lomien vuoksi vähäisintä. Välissä olevan suojametsä vehreimmillään estää tällöin pölyn leviämistä ja sattumalta käy vielä niin, että 21 päivänä on sadetta vähentäen pölyä. Raja-arvot alittuvat reilusti ja lupa kolmeksi vuodeksi on saatu. Asiasta huomautetaan valvovaa viranomaista - ei toimenpiteitä.</p><p>Mitä sitten tapahtuu, kun lähialueen asukkaat valittavat Uudenmaan ELY-keskukselle haitoista. Tarkastaja käy varmaan itse paikan päällä toteamassa tilanteen? Ei todellakaan - hän poistaa sähköpostista lähettäjän tiedot ja toimittaa sen yritykselle vastattavaksi. Yritys vastaa valituksiin ja tarkastaja toimittaa sen käytännössä sellaisenaan haitoista valittaneelle. Missään vaiheessa takapuoli ei nouse tuolista eikä paikan päällä käydä itse toteamassa mitään.</p><p>Valituksia häiriöistä ja haitoista on asukkaiden toimesta tehty kymmeniä 2010-luvulla. Kerran Uudenmaan ELY-keskuksen vastaava tarkastaja on käynyt niiden johdosta paikan päällä - tosin ei omasta aloitteesta vaan siksi, että erittäin pahojen hajuhaittojen vuoksi asukkaat ottivat yhteyttä poliisiin, joka järjesti viranomaisten yhteistapaamisen yrityksen alueella ja ongelma saatiin ratkaistua.</p><p>Asukkaiden kritisoidessa valvonnan riittämättömyyttä Ely-keskus kertoi valvonnan nykyisin perustuvan pääosin tähän omavalvontaan, ja että lähtökohtaisesti ELY-keskus uskoo yrityksen toimivan rehellisesti ellei toisin osoiteta. Toisin on osoitettu lukuisia kertoja, mutta se ei ole muuttanut tilannetta. Esimerkiksi alueelle on kertynyt suuri käsittelemätön jätekasa, joka on osittain väärällä alueella. Tällöin valumisvedet eivät ohjaudu enää hulevesialtaaseen vaan valuvat suoraan maastoon. Tämän me asukkaat osoitimme kuvien ja kuvausten avulla. ELY-keskus välitti valituksen yritykselle, joka vastasi hulevesien ohjautuvan hulevesialtaaseen - tämän ELY-keskus hyväksyi suoraan. Osoitimme, että ellei fysiikan lait ole kumottu ja vesi virtaa ylämäkeen, niin ne menevät maastoon eikä hulevesialtaaseen. Ei vastausta eikä toimenpiteitä.</p><p>Toisessa tapauksessa kevättalvella valitettiin roskaantumisesta laitosalueen ulkopuolisessa suojametsässä. ELY-keskus välitti valituksen yritykselle, josta vastattiin roskia koottavan viikottain kyseiseltä alueelta. Me alueen koiranulkoiluttajat voimme vannoa, että ko alueella ei oltu käyty ainakaan kuukauteen siivoamassa, ellei sitä sitten ole tehty ilmasta käsin. Hankeen jäisi nimittäin jäljet, jos näin olisi tehty. Lisäksi samoja roskia oli siellä viikkoja uusien seassa. Harhaanjohtavasta lausunnosta huomautettiin ELY-keskusta - ei vastausta eikä toimenpiteitä.</p><p>Edellä kuvattuja tapauksia on lukuisia vuosien varrella, mutta edelleen Uudenmaan ELY-keskus luottaa yrityksen lausuntoihin eikä asukkaiden - eikä mikään ole muuttunut. Me asukkaat olemme mielestämme useasti todistaneet, ettei osa vastineista pidä paikkaansa, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta. Asiasta on oltu yhteydessä myös tarkastajien yksikön esimieheen, joka ei myöskään ole tehnyt asialle mitään. Ainoa keino vaikuttaa olevan valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle mikäli haluamme saada muutosta aikaan. Tuntuu kuitenkin kovin ikävältä, että asukkaiden on terveellisen elinympäristönsä vuoksi käytävä tällaista taistelua.</p><p>Uudenmaan ELY-keskus vetoaa resurssien vähäisyyteen, joka varmaankin on ihan todellinen ongelma. Me haitoista kärsivät asukkaat emme sille voi mitään, jotenkin valvonta on saatava riittävälle tasolle. On kohtuutonta, että oikea valvonta tapahtuu lähinnä vaikutusalueen asukkaiden toimesta ja heidän pitää todistaa näkemyksensä todisteiden sekä lupaehtoviittausten kera, jotta edes mitään tapahtuu. Silloinkin valitukset siis vain toimitetaan yritykselle ja vastaukset tulevat lähes sellaisenaan ilman kriittistä arviointia takaisin.</p><p>Tämä ongelma on ollut olemassa ainakin koko 2010-luvun ajan ja varmaan aiemminkin. Tätä ei voi laittaa nykyhallituksen piikkiin - tosin sen toimet eivät tilannetta ole ainakaan parantaneet. Cleantechin kiertotaloudessa on paljon hyvää ja varmaan paljon mallikkaasti toimivia yrityksiä, mutta myös huonoja kokemuksia löytyy ainakin lähiseudultamme. Jotain pitäisi asialle tehdä, tämä lähes pelkästään konttorista suoritettu valvonta ei toimi!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monet yritykset cleantech-alueella tarvitsevat toiminnalleen Aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan, jonka noudattamisen valvonta on ELY-keskusten vastuulla. Tämä valvonta perustuu kuitenkin pääosin ns omavalvontaan eli käytännössä tuo yritys valvoo itse itseään. Kuva siitä että ELY-keskus aktiivisesti suorittaisi tarkastuskäyntejä yms on täysi illuusio. Kuinka hyvin pukki kaalimaan vartijana sitten toimii? Kerron tässä lähiasukkaiden karuja kokemuksia yhdestä yrityksestä ja sitä valvovasta Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Asuinalueemme läheisyydessä toimii yritys, joka murskaa jätepuuta sekä vastaanottaa ja käsittelee rakennusjätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätettä. Toimintaansa varten se tarvitsee ympäristöluvan, jotta haitalliset vaikutukset ympäristölle ja lähialueen asukkaille ehkäistään. Ympäristölupa on olemassa ja Uudenmaan ELY-keskuksen tulisi sen noudattamista valvoa.

Valvonta perustuu käytännössä lähes yksinomaan ns omavalvontaan, joka tarkoittaa sitä, että yritys valvoo itse itseään. Se raportoi käsitellyt jätteet yms ja tarkkailee toimintaansa itse. ELY-keskuksen tarkastaja käy tarkastuskäynnillä paikan päällä noin kerran kolmessa vuodessa. Jollakin voi olla kuvitelma, että valvova viranomainen saattaisi käydä vaikkapa yllätyskäynnillä katsomassa tilannetta, mutta se on harhakuvitelma. Tuo kerran kolmessa vuodessa tehtävä tarkastuskäynti ilmoitetaan hyvissä ajoin etukäteen yritykselle. Se voi sitten pari viikkoa siivoilla aluetta ja korjata puutteita ennen tarkastuskäyntiä. Tarkastuskäynnillä sitten juodaan kaffet ja katsellaan, kun paikat ovat erinomaisessa kunnossa. Mitä veikkaatte, kuvaako tämä normaalia tilannetta alueella?

Haittavaikutuksien seuraamiseksi ja ehkäisemiseksi ympäristöluvassa vaaditaan kolme eri tutkimusta: kerran vuodessa tehtävä hulevesitutkimus sekä kerran kolmessa vuodessa tehtävät  pöly- ja melumittaukset. Nyt joillekin tulee kenties kuva, että valvova viranomainen käy satunnaisena päivänä tekemässä nämä tutkimukset yrityksen ennalta tietämättä. Ehei, yritys tilaa ne itse "riippumattomalta" konsulttiyritykseltä ja toimittaa tulokset ELY-keskukselle.

Hulevesien tutkimuksessa otetaan näytteet hulevesistä, jotka johdetaan isosta hulevesialtaasta erotuskaivon kautta suoraan maastoon. Vuonna 2014 pari viikkoa ennen mittausta yritys ruoppasi hulvesialtaan ja toimitti haisevan lietteen ja vedet jätteenkäsittelyyn (tämä pitääkin kerran vuodessa tehdä). Kuitenkin pian tämän jälkeen tehdystä mittauksesta saatiin hyvät haitta-aineiden raja-arvot alittava tutkimustulos, joka ei kuvaa normaalitilannetta. Jälleen on saatu vuodeksi lupa jatkaa kuten ennenkin. Asukkaat huomauttivat tästä tavasta Uudenmaan ELY-keskukselle - ei toimenpiteitä.

Melututkimuksessa tutkitaan kerran kolmessa vuodessa, ettei yritys aiheuta liikaa melua läheiselle asuinalueelle. Jälleen tutkimus tilataan yrityksen itsensä toimesta konsulttiyritykseltä. Yritys toteuttaa mittauksen valitsemanaan ajankohtana - yllättäen ajankohta on kesällä aikaan, jolloin välissä oleva suojametsä vehreimmillään vaimentaa eniten melua. Yritys tietää itse mittauspäivän ja vaikka ympäristöluvassa vaaditaan toiminnan olevan normaalia, niin heillä on mahdollisuus itse vaikuttaa meluun esimerkiksi käsittelemällä kuormia varovaisemmin jne.  Tulokset alittavat raja-arvot ja oikeutus toiminnalle on lunastettu seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Asukkaiden meluvalituksiin muina aikoina vastataan tällä välin kylmällä viittauksella tutkimustuloksiin. Asiasta on useasti huomautettu ELY-keskukselle - ei toimenpiteitä. Läheisen romuttamon melumittauksen muuten tekee konsultti, joka suunnitteli hallinto-oikeuden vaatiman massiivisen meluaidan melun vähentämiseksi. Eli hän käy mittauksillaan vahvistamassa suunnittelemansa ja yrityksen rakennuttaman meluaidan toimivan kuten pitää - kätevää.

Kolmantena tutkitaan pölyn leviämistä yrityksen alueelta lähiympäristöön, sillä toiminta aiheuttaa erityisesti puupölyä. Tutkimus suoritetaan kuukauden aikana, jolloin kerätään näytepisteistä sinne kertyvä pöly asuinalueen reunamilta. Jälleen tutkimus toteutetaan kesällä vehreimpään aikaan ja toiminnan ollessa lomien vuoksi vähäisintä. Välissä olevan suojametsä vehreimmillään estää tällöin pölyn leviämistä ja sattumalta käy vielä niin, että 21 päivänä on sadetta vähentäen pölyä. Raja-arvot alittuvat reilusti ja lupa kolmeksi vuodeksi on saatu. Asiasta huomautetaan valvovaa viranomaista - ei toimenpiteitä.

Mitä sitten tapahtuu, kun lähialueen asukkaat valittavat Uudenmaan ELY-keskukselle haitoista. Tarkastaja käy varmaan itse paikan päällä toteamassa tilanteen? Ei todellakaan - hän poistaa sähköpostista lähettäjän tiedot ja toimittaa sen yritykselle vastattavaksi. Yritys vastaa valituksiin ja tarkastaja toimittaa sen käytännössä sellaisenaan haitoista valittaneelle. Missään vaiheessa takapuoli ei nouse tuolista eikä paikan päällä käydä itse toteamassa mitään.

Valituksia häiriöistä ja haitoista on asukkaiden toimesta tehty kymmeniä 2010-luvulla. Kerran Uudenmaan ELY-keskuksen vastaava tarkastaja on käynyt niiden johdosta paikan päällä - tosin ei omasta aloitteesta vaan siksi, että erittäin pahojen hajuhaittojen vuoksi asukkaat ottivat yhteyttä poliisiin, joka järjesti viranomaisten yhteistapaamisen yrityksen alueella ja ongelma saatiin ratkaistua.

Asukkaiden kritisoidessa valvonnan riittämättömyyttä Ely-keskus kertoi valvonnan nykyisin perustuvan pääosin tähän omavalvontaan, ja että lähtökohtaisesti ELY-keskus uskoo yrityksen toimivan rehellisesti ellei toisin osoiteta. Toisin on osoitettu lukuisia kertoja, mutta se ei ole muuttanut tilannetta. Esimerkiksi alueelle on kertynyt suuri käsittelemätön jätekasa, joka on osittain väärällä alueella. Tällöin valumisvedet eivät ohjaudu enää hulevesialtaaseen vaan valuvat suoraan maastoon. Tämän me asukkaat osoitimme kuvien ja kuvausten avulla. ELY-keskus välitti valituksen yritykselle, joka vastasi hulevesien ohjautuvan hulevesialtaaseen - tämän ELY-keskus hyväksyi suoraan. Osoitimme, että ellei fysiikan lait ole kumottu ja vesi virtaa ylämäkeen, niin ne menevät maastoon eikä hulevesialtaaseen. Ei vastausta eikä toimenpiteitä.

Toisessa tapauksessa kevättalvella valitettiin roskaantumisesta laitosalueen ulkopuolisessa suojametsässä. ELY-keskus välitti valituksen yritykselle, josta vastattiin roskia koottavan viikottain kyseiseltä alueelta. Me alueen koiranulkoiluttajat voimme vannoa, että ko alueella ei oltu käyty ainakaan kuukauteen siivoamassa, ellei sitä sitten ole tehty ilmasta käsin. Hankeen jäisi nimittäin jäljet, jos näin olisi tehty. Lisäksi samoja roskia oli siellä viikkoja uusien seassa. Harhaanjohtavasta lausunnosta huomautettiin ELY-keskusta - ei vastausta eikä toimenpiteitä.

Edellä kuvattuja tapauksia on lukuisia vuosien varrella, mutta edelleen Uudenmaan ELY-keskus luottaa yrityksen lausuntoihin eikä asukkaiden - eikä mikään ole muuttunut. Me asukkaat olemme mielestämme useasti todistaneet, ettei osa vastineista pidä paikkaansa, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta. Asiasta on oltu yhteydessä myös tarkastajien yksikön esimieheen, joka ei myöskään ole tehnyt asialle mitään. Ainoa keino vaikuttaa olevan valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle mikäli haluamme saada muutosta aikaan. Tuntuu kuitenkin kovin ikävältä, että asukkaiden on terveellisen elinympäristönsä vuoksi käytävä tällaista taistelua.

Uudenmaan ELY-keskus vetoaa resurssien vähäisyyteen, joka varmaankin on ihan todellinen ongelma. Me haitoista kärsivät asukkaat emme sille voi mitään, jotenkin valvonta on saatava riittävälle tasolle. On kohtuutonta, että oikea valvonta tapahtuu lähinnä vaikutusalueen asukkaiden toimesta ja heidän pitää todistaa näkemyksensä todisteiden sekä lupaehtoviittausten kera, jotta edes mitään tapahtuu. Silloinkin valitukset siis vain toimitetaan yritykselle ja vastaukset tulevat lähes sellaisenaan ilman kriittistä arviointia takaisin.

Tämä ongelma on ollut olemassa ainakin koko 2010-luvun ajan ja varmaan aiemminkin. Tätä ei voi laittaa nykyhallituksen piikkiin - tosin sen toimet eivät tilannetta ole ainakaan parantaneet. Cleantechin kiertotaloudessa on paljon hyvää ja varmaan paljon mallikkaasti toimivia yrityksiä, mutta myös huonoja kokemuksia löytyy ainakin lähiseudultamme. Jotain pitäisi asialle tehdä, tämä lähes pelkästään konttorista suoritettu valvonta ei toimi!

 

]]>
19 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228500-yritysten-ymparistolupien-valvonta-omavalvontana-ei-yksinkertaisesti-toimi#comments Cleantech ELY-keskus Kiertotalous Ympäristöhaitat Ympäristölupa Wed, 28 Dec 2016 06:03:13 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228500-yritysten-ymparistolupien-valvonta-omavalvontana-ei-yksinkertaisesti-toimi
Sote/maakuntauudistus on erittäin merkittävä ja hyvä asia http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206247-sotemaakuntauudistus-on-erittain-merkittava-ja-hyva-asia <p>Soteuudistuksen nimen&nbsp;alla tehty&nbsp;hallintouudistus on&nbsp;suurin sitten maan itsenäistymisen, sillä sosiaali- ja terveyspuolen uudistusten ohella kyse on monista muista erittäin merkittävistä asioista. Media ja siksi myös suuri yleisökään ei ole vielä huomannut, että erillisiä hallintohimmeleitä poistuu uudistuksen myötä todella paljon.</p><p>Nyt&nbsp;soten ohella lähes kaikki kuntien ja valtion välillä olevat ylikunnalliset&nbsp;hallinto-organisaatiot keskitetään yhden demokraattisesti hallitun organisaation, itsehallintoalueen eli <u><strong>maakunnan</strong></u> tasolle. Toisin sanoen demokratia lisääntyy&nbsp;hallinnon ja muu käytännön toiminnan tehostumisen ohella. Ja sehän on erinomainen asia!</p><p>Maakunnille siirtyvät nykyiset maakuntaliittojen monet&nbsp;tehtävät ja toisen asteen ammatillinen koulutus. Lisäksi maakunnille siirtyvät valtion hallinnon puolelta suurelta osin myös ELY-keskusten tehtävät. ELY on lyhennys sanoista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Sanakolmikko kuvaa hyvin viraston laajaa tehtäväkenttää.</p><p>Viime vaalikaudella olin kansanedustajana muodostamassa perussuomalaisten kantaa nyt tehtyyn uudistukseen. Nyt&nbsp;voimme olla&nbsp;erittäin tyytyväisiä, sillä ratkaisu on silloin muotoiltujen näkemyksiemme mukainen.</p><p><em>...............</em></p><p><em>Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Soteuudistuksen nimen alla tehty hallintouudistus on suurin sitten maan itsenäistymisen, sillä sosiaali- ja terveyspuolen uudistusten ohella kyse on monista muista erittäin merkittävistä asioista. Media ja siksi myös suuri yleisökään ei ole vielä huomannut, että erillisiä hallintohimmeleitä poistuu uudistuksen myötä todella paljon.

Nyt soten ohella lähes kaikki kuntien ja valtion välillä olevat ylikunnalliset hallinto-organisaatiot keskitetään yhden demokraattisesti hallitun organisaation, itsehallintoalueen eli maakunnan tasolle. Toisin sanoen demokratia lisääntyy hallinnon ja muu käytännön toiminnan tehostumisen ohella. Ja sehän on erinomainen asia!

Maakunnille siirtyvät nykyiset maakuntaliittojen monet tehtävät ja toisen asteen ammatillinen koulutus. Lisäksi maakunnille siirtyvät valtion hallinnon puolelta suurelta osin myös ELY-keskusten tehtävät. ELY on lyhennys sanoista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Sanakolmikko kuvaa hyvin viraston laajaa tehtäväkenttää.

Viime vaalikaudella olin kansanedustajana muodostamassa perussuomalaisten kantaa nyt tehtyyn uudistukseen. Nyt voimme olla erittäin tyytyväisiä, sillä ratkaisu on silloin muotoiltujen näkemyksiemme mukainen.

...............

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

]]>
22 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206247-sotemaakuntauudistus-on-erittain-merkittava-ja-hyva-asia#comments Demokratia ELY-keskus Itsehallinto Maakunta Sote-uudistus Tue, 10 Nov 2015 06:27:30 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206247-sotemaakuntauudistus-on-erittain-merkittava-ja-hyva-asia
Virkamies haluaa olla kukkulan kuningas http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197997-virkamies-haluaa-olla-kukkulan-kuningas <p>Nykyisen hallituksen tavoitteena on purkaa turhaa sääntelyä, sillä terveellä järjellä ajateltuna monet määräykset ovat täysin tarpeettomia tai sopimattomia.</p><p>Sen lisäksi vähän väliä kuulemme tapauksista, joissa yritys tai yksittäinen kansalainen taistelee viranomaisten pilkuntarkkaa määräysten tulkintaa tai jopa suoranaista kiusantekoa vastaan.</p><p>Savon Sanomat kertoo ikävän esimerkin:</p><p>ELY-keskus velvoitti erään yrityksen pari vuotta sitten vaihtamaan tieopasteitaan. Yritys ei täyttänyt ELY-keskuksen mukaan hotellimerkinnän vaatimuksia ja myös ruokailuvälineiden kuvan täytyi lähteä kylteistä. Tilalle olisi tullut laittaa retkeilymajan tunnus eli mökki ja kuusi.</p><p>Yrittäjät kiistävät olevansa &quot;mikään retkeilymaja&quot;, koska heiltä saa ruokaa ja palvelua. Myös kunnan mukaan kyse on hotelli/motelli-toiminnasta, ei retkeilymajasta.</p><p>Kylttien vaihtovaatimus perustuu Euroopan tason opasteiden yhtenäistämiseen, ei lakiin. Moni muu yrittäjä on pyynnöstä vaihtanut kylttinsä, mutta tässä tapauksessa siihen ei suostuttu.</p><p>Hallinto-oikeus on kahdesti asettunut yrittäjien puolelle ja vaatinut ELY:ä käsittelemään asian uudestaan.</p><p>Ensimmäisen oikeuden päätöksen jälkeen ELY totesi kylttien voivan pysyä, mutta niiden sisältö pitää muuttaa.</p><p>Kun tämäkin päätös kumottiin oikeudessa, ELY päätti, että kylttejä on oltava 12 (!) tai lupa raukeaa. Tämä määrä on jo todella järkyttävää kiusantekoa, sillä yhden tienvarsikyltin hinta on noin tuhat euroa. Päälle tulevat asennuskulut.</p><p>Nyt asia on kolmatta kertaa oikeudessa.</p><p>Jos minulla olisi valta ja voima tässä asiassa, niin näyttäisin asiaa hoitaville virkamiehille ovea.</p><p>.....................</p><p><em>Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nykyisen hallituksen tavoitteena on purkaa turhaa sääntelyä, sillä terveellä järjellä ajateltuna monet määräykset ovat täysin tarpeettomia tai sopimattomia.

Sen lisäksi vähän väliä kuulemme tapauksista, joissa yritys tai yksittäinen kansalainen taistelee viranomaisten pilkuntarkkaa määräysten tulkintaa tai jopa suoranaista kiusantekoa vastaan.

Savon Sanomat kertoo ikävän esimerkin:

ELY-keskus velvoitti erään yrityksen pari vuotta sitten vaihtamaan tieopasteitaan. Yritys ei täyttänyt ELY-keskuksen mukaan hotellimerkinnän vaatimuksia ja myös ruokailuvälineiden kuvan täytyi lähteä kylteistä. Tilalle olisi tullut laittaa retkeilymajan tunnus eli mökki ja kuusi.

Yrittäjät kiistävät olevansa "mikään retkeilymaja", koska heiltä saa ruokaa ja palvelua. Myös kunnan mukaan kyse on hotelli/motelli-toiminnasta, ei retkeilymajasta.

Kylttien vaihtovaatimus perustuu Euroopan tason opasteiden yhtenäistämiseen, ei lakiin. Moni muu yrittäjä on pyynnöstä vaihtanut kylttinsä, mutta tässä tapauksessa siihen ei suostuttu.

Hallinto-oikeus on kahdesti asettunut yrittäjien puolelle ja vaatinut ELY:ä käsittelemään asian uudestaan.

Ensimmäisen oikeuden päätöksen jälkeen ELY totesi kylttien voivan pysyä, mutta niiden sisältö pitää muuttaa.

Kun tämäkin päätös kumottiin oikeudessa, ELY päätti, että kylttejä on oltava 12 (!) tai lupa raukeaa. Tämä määrä on jo todella järkyttävää kiusantekoa, sillä yhden tienvarsikyltin hinta on noin tuhat euroa. Päälle tulevat asennuskulut.

Nyt asia on kolmatta kertaa oikeudessa.

Jos minulla olisi valta ja voima tässä asiassa, niin näyttäisin asiaa hoitaville virkamiehille ovea.

.....................

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

 

]]>
5 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197997-virkamies-haluaa-olla-kukkulan-kuningas#comments Byrokratia ELY-keskus Virkamiesvalta Tue, 07 Jul 2015 15:46:23 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197997-virkamies-haluaa-olla-kukkulan-kuningas
Maaseudulla asumista ja työntekoa helpotetaan http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196435-maaseudulla-asumista-ja-tyontekoa-helpotetaan <p>Hallitusohjelma on monilta osin kipeää luettavaa. Silti sovitut ratkaisut ovat suorastaan välttämättömiä edellisten hallitusten täydellisten epäonnistumisten jäljiltä. Tämä maa on saatava nousuun!</p> <p>Toki hallitusohjelmassa on myös paljon hyviä uudistuksia, kuten esim. muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin. ELY-keskusten ja ympäristöministeriön virkamiesvaltaa karsitaan kaava-asioissa. Se on erittäin hyvä asia, sillä nyt virkamiehet ELY-keskuksissa ja ympäristöministeriössä ovat toimineet yksipuolisesti, jopa mielivaltaisesti. Paikalliset tarpeet ja terve järjenkäyttö on unohdettu.</p> <p>Päätösvallan siirtäminen paikallistasolle nopeuttaa kaavoitusta. Sen seurauksena investoinnit ja ihmisten asuminen helpottuvat ja nopeutuvat.</p> <p>Poikkeuslupien myöntäminen siirtyy kunnille, kuten esimerkiksi loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi. Tästä tulee olemaan todella myönteisiä vaikutuksia monille kunnille, joissa on paljon kesämökkejä. Jo muutaman kymmenen uuden veronmaksajan saaminen vaikuttaa merkittävästi pienen kunnan talouteen.</p> <p>Kaavoituksesta valittamista rajoitetaan, jolloin estetään pahimmillaan vuosia kestäneen valituskierteen käyttö kiusantekomielessä. Toki kaavan laatimisvaiheessa kaikki halukkaat voivat edelleen esittää mielipiteensä.</p> <p>Onneksi vihreät eivät ole nykyisessä hallituksessa!</p> <p><em>..............</em></p> <p><em>Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikk</em>eita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusohjelma on monilta osin kipeää luettavaa. Silti sovitut ratkaisut ovat suorastaan välttämättömiä edellisten hallitusten täydellisten epäonnistumisten jäljiltä. Tämä maa on saatava nousuun!

Toki hallitusohjelmassa on myös paljon hyviä uudistuksia, kuten esim. muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin. ELY-keskusten ja ympäristöministeriön virkamiesvaltaa karsitaan kaava-asioissa. Se on erittäin hyvä asia, sillä nyt virkamiehet ELY-keskuksissa ja ympäristöministeriössä ovat toimineet yksipuolisesti, jopa mielivaltaisesti. Paikalliset tarpeet ja terve järjenkäyttö on unohdettu.

Päätösvallan siirtäminen paikallistasolle nopeuttaa kaavoitusta. Sen seurauksena investoinnit ja ihmisten asuminen helpottuvat ja nopeutuvat.

Poikkeuslupien myöntäminen siirtyy kunnille, kuten esimerkiksi loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi. Tästä tulee olemaan todella myönteisiä vaikutuksia monille kunnille, joissa on paljon kesämökkejä. Jo muutaman kymmenen uuden veronmaksajan saaminen vaikuttaa merkittävästi pienen kunnan talouteen.

Kaavoituksesta valittamista rajoitetaan, jolloin estetään pahimmillaan vuosia kestäneen valituskierteen käyttö kiusantekomielessä. Toki kaavan laatimisvaiheessa kaikki halukkaat voivat edelleen esittää mielipiteensä.

Onneksi vihreät eivät ole nykyisessä hallituksessa!

..............

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

]]>
27 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196435-maaseudulla-asumista-ja-tyontekoa-helpotetaan#comments ELY-keskus Hallitusohjelma 2015 Kaavoitus Rakentaminen Vihreät Fri, 05 Jun 2015 07:47:01 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196435-maaseudulla-asumista-ja-tyontekoa-helpotetaan
Suomi kuntoon kansanvaltaisen aluehallinnon avulla http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192255-suomi-kuntoon-kansanvaltaisen-aluehallinnon-avulla <p>Lapin liitto esittää tänään 8.4.2015 julkistetussa, uudessa kasvun ja kehityksen <a href="http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=349619&amp;name=DLFE-26914.pdf" target="_blank">aluemallissaan</a>, että tulevaisuudessa kansanvaltainen maakuntahallinto vastaisi alueen kehittämisestä ja maankäytöstä ja yksi valtion aluehallintoviranomainen valvonnasta, ohjauksesta ja luvituksesta. Kunnat säilyisivät mallin mukaan edelleen kehittämisen ja kaavoituksen moottoreina, mutta maakuntahallinto tarjoaisi tukea kuntakentän muutoksiin ja mahdollistaisi nykyisen kuntayhtymäviidakon purkamisen. Esityksen mukaan nykyiset valtion organisaatiot Aluehallintovirasto ja ELY-keskus lakkautettaisiin ja tilalle perustettaisiin uusi Valtion aluehallintovirasto.</p><p>Lapin liiton esitys, Lapikas, on mielestäni hyvä avaus aluehallinnon kehittämiseen jo siksi, että Lapin kehittämispotentiaalin konkretisoituminen on avain Suomen arktisen strategian toteuttamisen onnistumiselle. Nyt esitetty malli sisältää useita konkreettisia esityksiä siitä, mitä tehtäviä aluehallinnossa voitaisiin järjestellä uudestaan.</p><p>On myös ilahduttavaa, että Lapin liiton esityksessä uusi aluehallintomalli on huomioitu yhtenä mahdollisuutena ILO169-yleissopimuksen ratifiointiedellytysten ratkaisussa. Kuten usein on todettu, valtion maa- ja vesiomaisuutta ei voida Lapissa antaa esimerkiksi saamelaiskäräjien hallintaan, mutta maakunnan ihmisille tämä omaisuus voitaisiin siirtää. Se olisi ainoa alueen oikeus- ja asutushistorian tunnustava ratkaisu, jonka mukaisesti ratifiointiedellytyksiä voitaisiin selvittää. Itse sopimuksen ratifiointia ei mielestäni kannata vielä luvata, mutta ratifiointiedellytysten selvittämiseen tulisi sitoutua tulevalla hallituskaudella.</p><p>Kaikki viimeaikaiset suuret valtionhallinnon uudistukset, kuten kunta- ja soteuudistus, ovat kompastuneet siihen, että koko Suomi on näissä uudistuksissa laitettu samaan, Helsingissä sorvattuun muottiin. Mielestäni laajempi itsehallinto maakunnissa voisi poikia parempia tuloksia niin kansantalouden kuin lappilaisten hyvinvoinninkin kannalta. Lapin liitto muistuttaakin esityksessään läheisyysperiaatteesta, jonka&nbsp;mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä sillä tasolla, jolle ne luonteensa mukaan sopivat. Etääntyneen ja pirstoutuneen aluehallinnon sijasta nyt on aika siirtyä kohti eurooppalaista läheisyysperiaatteelle rakentuvaa mallia.</p><p>Lapin aluemallissa maakuntapäivien edustajat valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä ja maakuntapäivät valitsisivat keskuudestaan maakuntahallituksen. Organisaation tai sen toimintojen sijoittamiseen esityksessä ei oteta kantaa, mutta mielestäni keskittämiskehitystä ei voida maakunnan sisälläkään hyväksyä, vaan mallin jatkokehittelyssä on pidettävä huoli siitä, että valta ja toiminnot hajautuvat koko Lappiin.</p><p>Pitkän tähtäimen tavoitteeksi tulisi asettaa vieläkin laajempi alueellinen itsehallinto, jossa maakuntapäivät saisivat asetuksenantovaltuuden. Tämä tarkoittaisi sitä, että eduskunta säätäisi lait, mutta maakunta saisi oikeuden antaa lakeja täsmentäviä ja täydentäviä säädöksiä. Ymmärrän hyvin tämän olevan poliittisesti haastavaa, mutta vain näin voidaan aidosti varmistaa, että maakuntamme erityispiirteet tulevat huomioiduksi kansallisessa lainsäädännössä.</p><p>Lapin liitto esittää, että tulevassa hallitusohjelmassa sovittaisiin aluehallinnon kokonaisuudistuksen selvittämisestä seuraavan hallituskauden aikana ja ainakin keskusta on <strong>Juha Sipilän</strong> johdolla ilmoittanut tukevansa tällaisia alueellisia kokeiluja. Lapin on nyt näytettävä, että se osaa käyttää aluemallin kautta sille osoitettavaa valtaa vastuullisesti. Laitetaan Lappi kuntoon &ndash; Suomi tulee kuntoon siinä samalla!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapin liitto esittää tänään 8.4.2015 julkistetussa, uudessa kasvun ja kehityksen aluemallissaan, että tulevaisuudessa kansanvaltainen maakuntahallinto vastaisi alueen kehittämisestä ja maankäytöstä ja yksi valtion aluehallintoviranomainen valvonnasta, ohjauksesta ja luvituksesta. Kunnat säilyisivät mallin mukaan edelleen kehittämisen ja kaavoituksen moottoreina, mutta maakuntahallinto tarjoaisi tukea kuntakentän muutoksiin ja mahdollistaisi nykyisen kuntayhtymäviidakon purkamisen. Esityksen mukaan nykyiset valtion organisaatiot Aluehallintovirasto ja ELY-keskus lakkautettaisiin ja tilalle perustettaisiin uusi Valtion aluehallintovirasto.

Lapin liiton esitys, Lapikas, on mielestäni hyvä avaus aluehallinnon kehittämiseen jo siksi, että Lapin kehittämispotentiaalin konkretisoituminen on avain Suomen arktisen strategian toteuttamisen onnistumiselle. Nyt esitetty malli sisältää useita konkreettisia esityksiä siitä, mitä tehtäviä aluehallinnossa voitaisiin järjestellä uudestaan.

On myös ilahduttavaa, että Lapin liiton esityksessä uusi aluehallintomalli on huomioitu yhtenä mahdollisuutena ILO169-yleissopimuksen ratifiointiedellytysten ratkaisussa. Kuten usein on todettu, valtion maa- ja vesiomaisuutta ei voida Lapissa antaa esimerkiksi saamelaiskäräjien hallintaan, mutta maakunnan ihmisille tämä omaisuus voitaisiin siirtää. Se olisi ainoa alueen oikeus- ja asutushistorian tunnustava ratkaisu, jonka mukaisesti ratifiointiedellytyksiä voitaisiin selvittää. Itse sopimuksen ratifiointia ei mielestäni kannata vielä luvata, mutta ratifiointiedellytysten selvittämiseen tulisi sitoutua tulevalla hallituskaudella.

Kaikki viimeaikaiset suuret valtionhallinnon uudistukset, kuten kunta- ja soteuudistus, ovat kompastuneet siihen, että koko Suomi on näissä uudistuksissa laitettu samaan, Helsingissä sorvattuun muottiin. Mielestäni laajempi itsehallinto maakunnissa voisi poikia parempia tuloksia niin kansantalouden kuin lappilaisten hyvinvoinninkin kannalta. Lapin liitto muistuttaakin esityksessään läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä sillä tasolla, jolle ne luonteensa mukaan sopivat. Etääntyneen ja pirstoutuneen aluehallinnon sijasta nyt on aika siirtyä kohti eurooppalaista läheisyysperiaatteelle rakentuvaa mallia.

Lapin aluemallissa maakuntapäivien edustajat valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä ja maakuntapäivät valitsisivat keskuudestaan maakuntahallituksen. Organisaation tai sen toimintojen sijoittamiseen esityksessä ei oteta kantaa, mutta mielestäni keskittämiskehitystä ei voida maakunnan sisälläkään hyväksyä, vaan mallin jatkokehittelyssä on pidettävä huoli siitä, että valta ja toiminnot hajautuvat koko Lappiin.

Pitkän tähtäimen tavoitteeksi tulisi asettaa vieläkin laajempi alueellinen itsehallinto, jossa maakuntapäivät saisivat asetuksenantovaltuuden. Tämä tarkoittaisi sitä, että eduskunta säätäisi lait, mutta maakunta saisi oikeuden antaa lakeja täsmentäviä ja täydentäviä säädöksiä. Ymmärrän hyvin tämän olevan poliittisesti haastavaa, mutta vain näin voidaan aidosti varmistaa, että maakuntamme erityispiirteet tulevat huomioiduksi kansallisessa lainsäädännössä.

Lapin liitto esittää, että tulevassa hallitusohjelmassa sovittaisiin aluehallinnon kokonaisuudistuksen selvittämisestä seuraavan hallituskauden aikana ja ainakin keskusta on Juha Sipilän johdolla ilmoittanut tukevansa tällaisia alueellisia kokeiluja. Lapin on nyt näytettävä, että se osaa käyttää aluemallin kautta sille osoitettavaa valtaa vastuullisesti. Laitetaan Lappi kuntoon – Suomi tulee kuntoon siinä samalla!

]]>
2 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192255-suomi-kuntoon-kansanvaltaisen-aluehallinnon-avulla#comments Aluehallintovirasto Aluekehitys ELY-keskus Läheisyysperiaate Lapin aluemalli Wed, 08 Apr 2015 08:38:15 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192255-suomi-kuntoon-kansanvaltaisen-aluehallinnon-avulla
Rysäytitkö asvalttimonttuun? http://penttijrnkk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192008-rysaytitko-asvalttimonttuun <p>&nbsp;</p><p>Rysäytitkö autolla asvalttimonttuun? Pääsikö paha sana?</p><p>Et ole ainoa. Tämä on vanneliikkeiden kulta-aikaa ja osansa saavat korjaamotkin.</p><p>Tuolla vaalitoreilla kierrellessäni kuulin vastikään, kuinka itä-Suomessa ajellut tuttavani oli rysäyttänyt etupyöränsä muhkeaan asvalttimonttuun sillä seurauksella, että pyörän ripustukset olivat hajonneet.</p><p>Auto vietiin pois hinaamalla. Tässä tapauksessa alueen ELY-keskus oli hyväksynyt korvausanomuksen. Se oli kaverin onni, sillä vain joka neljäs korvausanomus menee läpi.</p><p>Usein on käynyt niin, että tien reunaan isketty varoitusmerkki tien huonosta kunnosta on ollut korvauksen saannin esteenä. Autoilijan olisi pitänyt osata varoa monttuja.</p><p>Rösöiset tiet eivät ole mikään ihme.</p><p>Suomen tiestön korjausvelan suuruus on tällä hetkellä reilut&nbsp;2 miljardia euroa.</p><p>Korjausvelka muodostuu huonokuntoisista ja korjaustarpeessa olevista teistä.</p><p>Niistähän meillä jokaisella alkaa olla kokemuksia.</p><p>ELY-keskuksiakaan ei oikeastaan voi syyttää asvalttimontuista sikäli, että teiden korjaamiseen tarvittaisiin rahaa. Nyt ennen vaaleja puoluejohtajat tietysti ynnäilevät summia ja lupailevat korjausrahoja, mutta ihmettelen, miksi vasta nyt. Miksi tiet on päästetty tähän kuntoon?</p><p>Ei isoja korjaushankkeita tietenkään hetkessä pystyyn polkaista, mutta&nbsp;olisi tämä halvan öljyn ajanjakso jotenkin&nbsp;pitänyt ja pitäisi hyödyntää. Bitumi on nyt halpaa.</p><p>Jos teitä ei korjata, niin me kaikki tunnemme sen joka päivä&nbsp;luissamme yhä pahemmin.</p><p>Jos tienpitäjille ei anneta rahaa, niin vaihtoehdoiksi jäävät teiden painorajoitukset ja nopeusrajoitukset aivan kuin nopeuksia pitäisi tästäkin vielä pudottaa.</p><p>Ensimmäistä kertaa pariin vuosikymmeneen näin Lahden moottoritiellä kehäkolmosen korkeudella nopeusrajoitusmerkin 80 ja sitten 60 varoituskyltillä: kulumisuria.</p><p>Eli näin siis satasen rajoitus putoaa 60:een, kun bitumia puuttuu.</p><p>Raha on näinä aikoina tiukassa, senhän me tiedämme, mutta tiet on pakko saada kuntoon.</p><p>Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdotti 5 sentin bensaveron korotusta. Sillä saataisiin korvausvelkaa kurottua umpeen. Perussuomalaisen Timo Soini olisi ottamassa rahaa Kevan kassasta. Demareiden Antti Rinne on jo kalkuloinut summia hänkin.</p><p>Toivottavasti tahtotila jatkuu ja muistetaan vielä vaalien jälkeen. Kuten puheenjohtajien erilaiset mietteet osoittavat, rahaa voidaan ottaa vähän sieltä sun täältä, jos halutaan.</p><p>Autoilijan nykyisiä veroja en itse mielelläni lähtisi korottelemaan. Sen sijaan kun tieliikenteestä kerätään sellaiset 7 miljardia verotuloja per vuosi ja noin miljardi rahasta palautuu tiestöön, niin eiköhän sitä voitaisi hieman korvamerkitä tiestön kunnostamiseen. Määräajaksi, kuten verottajalla on tapana sanoa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Rysäytitkö autolla asvalttimonttuun? Pääsikö paha sana?

Et ole ainoa. Tämä on vanneliikkeiden kulta-aikaa ja osansa saavat korjaamotkin.

Tuolla vaalitoreilla kierrellessäni kuulin vastikään, kuinka itä-Suomessa ajellut tuttavani oli rysäyttänyt etupyöränsä muhkeaan asvalttimonttuun sillä seurauksella, että pyörän ripustukset olivat hajonneet.

Auto vietiin pois hinaamalla. Tässä tapauksessa alueen ELY-keskus oli hyväksynyt korvausanomuksen. Se oli kaverin onni, sillä vain joka neljäs korvausanomus menee läpi.

Usein on käynyt niin, että tien reunaan isketty varoitusmerkki tien huonosta kunnosta on ollut korvauksen saannin esteenä. Autoilijan olisi pitänyt osata varoa monttuja.

Rösöiset tiet eivät ole mikään ihme.

Suomen tiestön korjausvelan suuruus on tällä hetkellä reilut 2 miljardia euroa.

Korjausvelka muodostuu huonokuntoisista ja korjaustarpeessa olevista teistä.

Niistähän meillä jokaisella alkaa olla kokemuksia.

ELY-keskuksiakaan ei oikeastaan voi syyttää asvalttimontuista sikäli, että teiden korjaamiseen tarvittaisiin rahaa. Nyt ennen vaaleja puoluejohtajat tietysti ynnäilevät summia ja lupailevat korjausrahoja, mutta ihmettelen, miksi vasta nyt. Miksi tiet on päästetty tähän kuntoon?

Ei isoja korjaushankkeita tietenkään hetkessä pystyyn polkaista, mutta olisi tämä halvan öljyn ajanjakso jotenkin pitänyt ja pitäisi hyödyntää. Bitumi on nyt halpaa.

Jos teitä ei korjata, niin me kaikki tunnemme sen joka päivä luissamme yhä pahemmin.

Jos tienpitäjille ei anneta rahaa, niin vaihtoehdoiksi jäävät teiden painorajoitukset ja nopeusrajoitukset aivan kuin nopeuksia pitäisi tästäkin vielä pudottaa.

Ensimmäistä kertaa pariin vuosikymmeneen näin Lahden moottoritiellä kehäkolmosen korkeudella nopeusrajoitusmerkin 80 ja sitten 60 varoituskyltillä: kulumisuria.

Eli näin siis satasen rajoitus putoaa 60:een, kun bitumia puuttuu.

Raha on näinä aikoina tiukassa, senhän me tiedämme, mutta tiet on pakko saada kuntoon.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdotti 5 sentin bensaveron korotusta. Sillä saataisiin korvausvelkaa kurottua umpeen. Perussuomalaisen Timo Soini olisi ottamassa rahaa Kevan kassasta. Demareiden Antti Rinne on jo kalkuloinut summia hänkin.

Toivottavasti tahtotila jatkuu ja muistetaan vielä vaalien jälkeen. Kuten puheenjohtajien erilaiset mietteet osoittavat, rahaa voidaan ottaa vähän sieltä sun täältä, jos halutaan.

Autoilijan nykyisiä veroja en itse mielelläni lähtisi korottelemaan. Sen sijaan kun tieliikenteestä kerätään sellaiset 7 miljardia verotuloja per vuosi ja noin miljardi rahasta palautuu tiestöön, niin eiköhän sitä voitaisi hieman korvamerkitä tiestön kunnostamiseen. Määräajaksi, kuten verottajalla on tapana sanoa.

 

]]>
1 http://penttijrnkk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192008-rysaytitko-asvalttimonttuun#comments Asvalttimonttu ELY-keskus Korjausvelka Tiestö Sun, 05 Apr 2015 20:33:25 +0000 Pentti Rönkkö http://penttijrnkk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192008-rysaytitko-asvalttimonttuun
Sipilän venäläinen malli http://markettamattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190932-sipilan-venalainen-malli <p>&nbsp;</p><p><strong>Olisi mukava luottaa myhäilevän Juha Sipilän arviokykyyn. Luonto on silti vaarassa.</strong></p><p>Johtava pääministerikandidaatti <strong>Juha Sipilä</strong> on nostamassa Suomea biotalouden edelläkävijäksi ja puhuu mielellään sekä älykkäistä sähköverkoista että hajautetusta energiantuotannosta. Kun keskusta lupaa vaaliohjelmassaan luoda Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa, cleantechin osuus siitä olisi 50 000 työpaikkaa.</p><p>Sipilä on näyttänyt vihreää valoa myös kokeilemiselle, liittyy innovointi sitten perustuloon tai terveyskioskeihin. Samalla hän on painottanut, että&nbsp; &rdquo;vanhan insinööriviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehdä sopivan pienessä mittakaavassa.&rdquo; (Pori 22.11.2014)</p><p>Lausunto ympäristöministeriön tulevaisuudesta (Keskisuomalainen 23.3.) paljastaa keskustan uusimman kokeilumallin löytyvän Venäjältä ja sen, että Juha Sipilä on unohtanut vanhan insinööriviisautensa. Mittakaavakin on järeä. Keskustassa ollaan nyt sitä mieltä, että ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä osia työ- ja elinkeinoministeriöstä voitaisiin Venäjän mallin mukaan rysäyttää yhteen, luonnonvaraministeriöksi.</p><p>Taustatukea suurelle superministeriölle löytynee MTK:n lisäksi oikealta. Metsä-, turve-, ja kaivosbisneksen sujuvoittamisessa luontoarvoja puolustava itsenäinen ympäristöministeri on hidaste. Maa- ja metsätalousministeri <strong>Petteri Orpo</strong> (kok.) oli jo vuosi sitten valtaamassa ympäristöministeriötä.&nbsp;</p><p>Kansalaisten mielipiteet ovat kuitenkin vahvistuneet vastakkaiseen suuntaan. Huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen ja enemmistö kokee nykyisen elämäntavan vahingoittavan luontoa ja elinympäristöä. EVA-analyysi keväältä 2013 kertoo, että yli puolet kansalaisista olisi valmis tinkimään elintasostaan ympäristöongelmien vähentämiseksi.</p><p>Keskustan&nbsp; edellinen yhdistämisvimma <strong>Matti Vanhasen</strong> II hallituksessa tuotti ympäristölle huonoa satoa.&nbsp; Valtionhallinnon tuottavuusohjelman nimissä haluttiin tehostaa ympäristöhallintoa ja parantaa ympäristölupajärjestelmää.&nbsp;</p><p>Elinkeinoministeri <strong>Mauri Pekkarisen</strong> (kesk.) ja kuntaministeri <strong>Mari Kiviniemen</strong> (kesk.) &rdquo;historiallinen uudistus&rdquo; iski lujaa aluehallintoon. Hurrikaanissa itsenäiset ympäristökeskukset jaettiin kahtia. Osa tehtävistä siirtyi uusiin aluehallintovirastoihin ja osa työ- ja elinkeinoministeriön alaisiin ELY-keskuksiin, joiden muuhun toimintaan ympäristöasiat sulautettiin.&nbsp;</p><p>Käytännössä aluehallinto hämärtyi ja mutkistui -&nbsp; harva yrittäjä hallitsee alueellista lupahimmeliä, jossa myös monia valtakunnallisia valvontatehtäviä on hajautettu maakuntiin.</p><p>Valtion tuottavuusohjelma todettiin muutaman vuoden pyörityksen jälkeen vaikutuksiltaan kehnoksi. Tuottavuus ei ollutkaan lisääntynyt, sen sijaan väen vähentämisestä tuli itseisarvo. Kulut jopa nousivat - <strong>Hanna Kuuselan</strong> ja <strong>Matti Ylösen</strong> teos Konsulttidemokratia (2013) osoittaa, miten valtion henkilöstökulut olivat 2006 - 2010&nbsp; 216 miljoonaa pienemmät, mutta palvelujen ostot kasvoivat peräti 500 miljoonalla eurolla.</p><p>Mitä&nbsp; ympäristön arvostamiseen tulee, alasajon tulokset ovat toteutuneet raadollisimmin Talvivaarassa. Kainuun ELY-keskus on vuodesta 2012 lähtien ollut tv-kameroiden sähköistämä komentokeskus, jossa virkavastuulla toimivat työntekijät ovat saaneet istua pelkääjän paikalla.&nbsp;</p><p>Uusi kaivosteknologia ja lupaus Kainuun työllistämisestä johtivat siihen, että haasteellisen kaivoksen ympäristölupa sujahti työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan ELY-keskuksen&nbsp; koneistosta sukkelasti läpi. &nbsp;</p><p>Miksei valvottu paremmin?&nbsp; ELY-keskuksen sisäisen intressiristiriidan lisäksi ehkä myös siksi, että jätti-Talvivaaran lisäksi ympäristöosaston vastuulla oli valmiiksi 225 muuta valvontakohdetta. Onnettomuustutkinnan raportista ilmeni, että toiminnanharjoittajan tietoisten riskien ja laiminlyöntien lisäksi ongelmana oli ylityöllistetty valvova viranomainen.</p><p>Tämän kaiken rinnalla elää mielikuva ylipaisuneesta byrokratiasta, joka haittaa elinkeinoelämää ja Suomen kasvua.&nbsp;</p><p>Todellisuudessa halvaantuneet ELY-keskukset eivät kykene hoitamaan kuin osan lakisääteisistä tehtävistään. Riisutuissa aluehallintovirastoissa kasvava luparuuhka taas on johtanut siihen, etteivät yritykset saa tarvitsemiaan päätöksiä riittävän nopeasti.</p><p>Kun aluehallintouudistusta ajettiin Suomessa läpi, epäilivät monet, että lopullisena tavoitteena on ympäristöministeriön alasajo. Tuolloin ympäristöministeri<strong> Paula Lehtomäki</strong> (kesk.) toppuutteli turhista möröistä. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö<strong> Hannele Pokkakaan </strong>(kesk.) ei uskonut, että uudistus olisi alkua fuusioidun luonnonvaraministeriön perustamiselle. (Yle 16.7.2009)</p><p>&rdquo;Yhdistämisen huonot puolet ovat nähtävissä Venäjällä&rdquo;, totesi Pokka.</p><p>Talvivaaran purkuputken vieressä kalastava Kainuun kesämökkiasukas osaa arvostaa itsenäistä ympäristöministeriötä ja varmasti myös ympäristölupien nopeaa ja tehokasta käsittelyprosessia. Enemmistölle suomalaisista haavoittuva luonto on enemmän kuin piittaamattomasti hyödynnettävä venäläinen luonnonvara.</p><p>On toivottavaa, että Juha Sipilä palaa insinööriviisauden alkulähteille ja käy kuuntelemassa vaikkapa puoluetoveri Hannele Pokkaa. Koska tämä ei ole varmaa, on viisainta itse kunkin äänestää vaaleissa vahvan ympäristöministeriön puolesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Olisi mukava luottaa myhäilevän Juha Sipilän arviokykyyn. Luonto on silti vaarassa.

Johtava pääministerikandidaatti Juha Sipilä on nostamassa Suomea biotalouden edelläkävijäksi ja puhuu mielellään sekä älykkäistä sähköverkoista että hajautetusta energiantuotannosta. Kun keskusta lupaa vaaliohjelmassaan luoda Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa, cleantechin osuus siitä olisi 50 000 työpaikkaa.

Sipilä on näyttänyt vihreää valoa myös kokeilemiselle, liittyy innovointi sitten perustuloon tai terveyskioskeihin. Samalla hän on painottanut, että  ”vanhan insinööriviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehdä sopivan pienessä mittakaavassa.” (Pori 22.11.2014)

Lausunto ympäristöministeriön tulevaisuudesta (Keskisuomalainen 23.3.) paljastaa keskustan uusimman kokeilumallin löytyvän Venäjältä ja sen, että Juha Sipilä on unohtanut vanhan insinööriviisautensa. Mittakaavakin on järeä. Keskustassa ollaan nyt sitä mieltä, että ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä osia työ- ja elinkeinoministeriöstä voitaisiin Venäjän mallin mukaan rysäyttää yhteen, luonnonvaraministeriöksi.

Taustatukea suurelle superministeriölle löytynee MTK:n lisäksi oikealta. Metsä-, turve-, ja kaivosbisneksen sujuvoittamisessa luontoarvoja puolustava itsenäinen ympäristöministeri on hidaste. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) oli jo vuosi sitten valtaamassa ympäristöministeriötä. 

Kansalaisten mielipiteet ovat kuitenkin vahvistuneet vastakkaiseen suuntaan. Huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen ja enemmistö kokee nykyisen elämäntavan vahingoittavan luontoa ja elinympäristöä. EVA-analyysi keväältä 2013 kertoo, että yli puolet kansalaisista olisi valmis tinkimään elintasostaan ympäristöongelmien vähentämiseksi.

Keskustan  edellinen yhdistämisvimma Matti Vanhasen II hallituksessa tuotti ympäristölle huonoa satoa.  Valtionhallinnon tuottavuusohjelman nimissä haluttiin tehostaa ympäristöhallintoa ja parantaa ympäristölupajärjestelmää. 

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk.) ”historiallinen uudistus” iski lujaa aluehallintoon. Hurrikaanissa itsenäiset ympäristökeskukset jaettiin kahtia. Osa tehtävistä siirtyi uusiin aluehallintovirastoihin ja osa työ- ja elinkeinoministeriön alaisiin ELY-keskuksiin, joiden muuhun toimintaan ympäristöasiat sulautettiin. 

Käytännössä aluehallinto hämärtyi ja mutkistui -  harva yrittäjä hallitsee alueellista lupahimmeliä, jossa myös monia valtakunnallisia valvontatehtäviä on hajautettu maakuntiin.

Valtion tuottavuusohjelma todettiin muutaman vuoden pyörityksen jälkeen vaikutuksiltaan kehnoksi. Tuottavuus ei ollutkaan lisääntynyt, sen sijaan väen vähentämisestä tuli itseisarvo. Kulut jopa nousivat - Hanna Kuuselan ja Matti Ylösen teos Konsulttidemokratia (2013) osoittaa, miten valtion henkilöstökulut olivat 2006 - 2010  216 miljoonaa pienemmät, mutta palvelujen ostot kasvoivat peräti 500 miljoonalla eurolla.

Mitä  ympäristön arvostamiseen tulee, alasajon tulokset ovat toteutuneet raadollisimmin Talvivaarassa. Kainuun ELY-keskus on vuodesta 2012 lähtien ollut tv-kameroiden sähköistämä komentokeskus, jossa virkavastuulla toimivat työntekijät ovat saaneet istua pelkääjän paikalla. 

Uusi kaivosteknologia ja lupaus Kainuun työllistämisestä johtivat siihen, että haasteellisen kaivoksen ympäristölupa sujahti työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan ELY-keskuksen  koneistosta sukkelasti läpi.  

Miksei valvottu paremmin?  ELY-keskuksen sisäisen intressiristiriidan lisäksi ehkä myös siksi, että jätti-Talvivaaran lisäksi ympäristöosaston vastuulla oli valmiiksi 225 muuta valvontakohdetta. Onnettomuustutkinnan raportista ilmeni, että toiminnanharjoittajan tietoisten riskien ja laiminlyöntien lisäksi ongelmana oli ylityöllistetty valvova viranomainen.

Tämän kaiken rinnalla elää mielikuva ylipaisuneesta byrokratiasta, joka haittaa elinkeinoelämää ja Suomen kasvua. 

Todellisuudessa halvaantuneet ELY-keskukset eivät kykene hoitamaan kuin osan lakisääteisistä tehtävistään. Riisutuissa aluehallintovirastoissa kasvava luparuuhka taas on johtanut siihen, etteivät yritykset saa tarvitsemiaan päätöksiä riittävän nopeasti.

Kun aluehallintouudistusta ajettiin Suomessa läpi, epäilivät monet, että lopullisena tavoitteena on ympäristöministeriön alasajo. Tuolloin ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) toppuutteli turhista möröistä. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokkakaan (kesk.) ei uskonut, että uudistus olisi alkua fuusioidun luonnonvaraministeriön perustamiselle. (Yle 16.7.2009)

”Yhdistämisen huonot puolet ovat nähtävissä Venäjällä”, totesi Pokka.

Talvivaaran purkuputken vieressä kalastava Kainuun kesämökkiasukas osaa arvostaa itsenäistä ympäristöministeriötä ja varmasti myös ympäristölupien nopeaa ja tehokasta käsittelyprosessia. Enemmistölle suomalaisista haavoittuva luonto on enemmän kuin piittaamattomasti hyödynnettävä venäläinen luonnonvara.

On toivottavaa, että Juha Sipilä palaa insinööriviisauden alkulähteille ja käy kuuntelemassa vaikkapa puoluetoveri Hannele Pokkaa. Koska tämä ei ole varmaa, on viisainta itse kunkin äänestää vaaleissa vahvan ympäristöministeriön puolesta.

]]>
6 http://markettamattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190932-sipilan-venalainen-malli#comments Byrokratiatalkoot ELY-keskus Luonnonvaraministeriö Ympäristöministeriö Wed, 25 Mar 2015 13:47:08 +0000 Marketta Mattila http://markettamattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190932-sipilan-venalainen-malli
Taas meni miljoona http://mikavyrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183899-taas-meni-miljoona <p>Kun virkamiehet keksivät jonkin &rdquo;<em>hyvän</em>&rdquo; idean omasta mielestään, niin siinähän ei tavallisen tallaajan mielipiteitä kuunella. Tästä antoi hyvän esimerkin Kaakkois-Suomen Ely -keskuksen <em>projektipäällikkö</em> <strong>Jyrki Järvinen</strong>, joka HS:n haastattelussa (<em>7.1-15</em>) korostaa ainoastaan maailmantilanteen syytä Vaalimaan rajanylityksen pakollisen ennakkovarauksen peruuntumiselle henkilöautojen osalta.</p><p>Rajanylittäjien ja asiakkaiden, eli tarkemmin sanottuna kansalaisten mielipiteellä ei ole ollut tässä virkamiehen mielenmuutoksessa mitään väliä. Tämä ennakkovarausjärjestelmähän on saanut jo aiemmin osakseen paljon kritiikkiä ja moitetta, ainakin henkilöautoilijoiden osalta, ja asiasta on kanneltu aina oikeuskansleria myöten. Kaiken tämän lisäksi on Ely-keskus käyttänyt rahaa tähän järjestelmään jo noin<em> miljoona euroa</em>, ja nekin on sijoitettu virolaisen <strong>Goswift</strong>-yhtiön kehittämään varausjärjestelmään.</p><p>Henkilöautoilijat nousivat &rdquo;<em>barrikaadeille</em>&rdquo; ja suunnittelivat jo mielenosoitusta rajalle, kun kuulivat kyseisen järjestelmän käyttöönotosta, jonka piti astua voimaann 19. tammikuuta. Tässä Elyn virkamiesten kyhäämässä ideassahan olisivat virolaisyhtiön palkkaamat siviilivartijat pitäneet järjestystä Suomen ja Venäjän -välisellä rajalla ja käännyttäneet pois kaikki rajanylittäjät, jotka eivät olisi tehneet ennakkovarausta rajanylityksestä joko internetissä tai puhelimitse.</p><p>Ja Elyn <strong>Jyrki Järvinen</strong> kehtaa korostaa haastattelussaan vielä sitä, että tämän pakollisuuden poistaminen ei johdu lainkaan yleisön painostuksesta ja idean toimimattomuudesta, vaan puhtaasti tästä maailmantilanteesta! Siinäpä meillä on oiva malliesimerkki suomalaisesta virkamiehestä, jolle tärkeintä on se &rdquo;<em>omasta mielestä keksitty hyvä idea</em>&rdquo; ja se mitä paperissa lukee. Sillä ei ole mitään väliä mikä olisi käyttäjien mielestä toimivaa, taloudellista ja etenkin tavallisen kansalaisten kannalta järkevää.</p><p>Pitäähän se &rdquo;<em>taviskansan</em>&rdquo; paikkansa tietää!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun virkamiehet keksivät jonkin ”hyvän” idean omasta mielestään, niin siinähän ei tavallisen tallaajan mielipiteitä kuunella. Tästä antoi hyvän esimerkin Kaakkois-Suomen Ely -keskuksen projektipäällikkö Jyrki Järvinen, joka HS:n haastattelussa (7.1-15) korostaa ainoastaan maailmantilanteen syytä Vaalimaan rajanylityksen pakollisen ennakkovarauksen peruuntumiselle henkilöautojen osalta.

Rajanylittäjien ja asiakkaiden, eli tarkemmin sanottuna kansalaisten mielipiteellä ei ole ollut tässä virkamiehen mielenmuutoksessa mitään väliä. Tämä ennakkovarausjärjestelmähän on saanut jo aiemmin osakseen paljon kritiikkiä ja moitetta, ainakin henkilöautoilijoiden osalta, ja asiasta on kanneltu aina oikeuskansleria myöten. Kaiken tämän lisäksi on Ely-keskus käyttänyt rahaa tähän järjestelmään jo noin miljoona euroa, ja nekin on sijoitettu virolaisen Goswift-yhtiön kehittämään varausjärjestelmään.

Henkilöautoilijat nousivat ”barrikaadeille” ja suunnittelivat jo mielenosoitusta rajalle, kun kuulivat kyseisen järjestelmän käyttöönotosta, jonka piti astua voimaann 19. tammikuuta. Tässä Elyn virkamiesten kyhäämässä ideassahan olisivat virolaisyhtiön palkkaamat siviilivartijat pitäneet järjestystä Suomen ja Venäjän -välisellä rajalla ja käännyttäneet pois kaikki rajanylittäjät, jotka eivät olisi tehneet ennakkovarausta rajanylityksestä joko internetissä tai puhelimitse.

Ja Elyn Jyrki Järvinen kehtaa korostaa haastattelussaan vielä sitä, että tämän pakollisuuden poistaminen ei johdu lainkaan yleisön painostuksesta ja idean toimimattomuudesta, vaan puhtaasti tästä maailmantilanteesta! Siinäpä meillä on oiva malliesimerkki suomalaisesta virkamiehestä, jolle tärkeintä on se ”omasta mielestä keksitty hyvä idea” ja se mitä paperissa lukee. Sillä ei ole mitään väliä mikä olisi käyttäjien mielestä toimivaa, taloudellista ja etenkin tavallisen kansalaisten kannalta järkevää.

Pitäähän se ”taviskansan” paikkansa tietää!

 

]]>
0 http://mikavyrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183899-taas-meni-miljoona#comments ELY-keskus Virkamiehet Thu, 08 Jan 2015 07:59:43 +0000 Mika Väyrynen http://mikavyrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183899-taas-meni-miljoona
ELY-keskus rahastaa http://tuomaslantto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179637-ely-keskus-rahastaa <p>&nbsp;</p><p>Tämä suomalainen lupia lupien perään järjestelmä on kyllä välillä jo ihan itkettävän huvittava.</p><p>Jos vaikka järjestetään ihan tavalliset joulumyyjäiset, niin suurimpia yksittäisiä menoeriä on ELY-keskukselle maksettava 150&euro; siitä hyvästä, että laittaa asiakkaita varten päiväksi kyltin tienvarteen ihmisiä opastamaan.</p><p>Täytyy muistaa, että nämä pienet lyhytaikaiset tapahtumat ovat lähes poikkeuksetta vapaaehtoisvoimin järjestettyjä ja joissa suurin hyötyjä on yleishyödyllinen järjestö sekä toki myös yksittäiset itsensätyöllistävät käsityöläiset.</p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä tässä maassa taitaa todellakin olla julkisella sektorilla sitä väkeä aika paljonkin liikaa ja nyt en todellakaan tarkoita sairaanhoitajia.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Poliisilla on muuten sitten ihan oikeasti resursseja valvoa näitä kylttejä. Minä nimittäin vuosi sitten ihan itse poistin kyltin. Poliisien määräyksestä ja heidän valvonnassaan.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.ely-keskus.fi/web/ely/tilapaiset-opasteet#.VF-GVPmsVEg" title="http://www.ely-keskus.fi/web/ely/tilapaiset-opasteet#.VF-GVPmsVEg">http://www.ely-keskus.fi/web/ely/tilapaiset-opasteet#.VF-GVPmsVEg</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tämä suomalainen lupia lupien perään järjestelmä on kyllä välillä jo ihan itkettävän huvittava.

Jos vaikka järjestetään ihan tavalliset joulumyyjäiset, niin suurimpia yksittäisiä menoeriä on ELY-keskukselle maksettava 150€ siitä hyvästä, että laittaa asiakkaita varten päiväksi kyltin tienvarteen ihmisiä opastamaan.

Täytyy muistaa, että nämä pienet lyhytaikaiset tapahtumat ovat lähes poikkeuksetta vapaaehtoisvoimin järjestettyjä ja joissa suurin hyötyjä on yleishyödyllinen järjestö sekä toki myös yksittäiset itsensätyöllistävät käsityöläiset.

 

Kyllä tässä maassa taitaa todellakin olla julkisella sektorilla sitä väkeä aika paljonkin liikaa ja nyt en todellakaan tarkoita sairaanhoitajia.

 

PS. Poliisilla on muuten sitten ihan oikeasti resursseja valvoa näitä kylttejä. Minä nimittäin vuosi sitten ihan itse poistin kyltin. Poliisien määräyksestä ja heidän valvonnassaan.

 

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/tilapaiset-opasteet#.VF-GVPmsVEg

]]>
10 http://tuomaslantto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179637-ely-keskus-rahastaa#comments ELY-keskus Joulujuhla Tapahtumat Sun, 09 Nov 2014 16:17:05 +0000 Tuomas Lantto http://tuomaslantto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179637-ely-keskus-rahastaa
Kokemäenjoen saastuminen jatkumoa ympäristörikosten sarjalle http://annebland.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171961-kokemaenjoen-saastuminen-jatkumoa-ymparistorikosten-sarjalle <p>Kokemäenjoen kohtalo hämmentää ja suututtaa. Samoin Eurajoen. Ja Talvivaaran saastuttamien alueiden.&nbsp;</p><p>Hämmentää siksi, että viranomaisten tiedot akuuteista vesistöjen saastumisista ovat ristiriitaisia. Tietoa ei vain ole, mihin perustaa sen lähteekö kalaan tai uimaan, ottaako löylyvedet näistä vesistöistä tai kasteleeko viljelyksiään. Nyt avoimuutta kehiin!</p><p>Suututtaa siksi, että Kokemäenjoen saastuminen on jatkumoa maatamme riivaaville ympäristörikoksille. Syynä se, että teollisuus ja elinkeino menevät uudessa hallintomallissa ympäristön edelle. Olemme yhteiskuntana voimattomia, kädettömiä ja hampaattomia.&nbsp;</p><p>On turha itkeä kaatuneen maidon perään kuten britti sanoisi. On pohdittava, mitäs nyt tehdään.&nbsp;</p><p>Tarvitsemme ensinnäkin selkeät sanktiot näille saastuttaville yrityksille. Ennallistamisvaatimukset ja kunnon korvaukset on oltava normaali tapa. Toimintojen seuranta &nbsp;pitää saada ajantasaisesti nettiin, jotta kuka tahansa voisi valvoa, että työ myös tehdään. Vastuunotto ei näköjään kasva ilman pirunmoisia sanktioita.<br /><br />Toiseksi, valvonta pitää saada paremmaksi. Tähän auttaa se, että Jan Vaapaavuori antaa työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevalle valvontaviranomaiselle eli ELY-keskuksille (elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviranomaiselle)<a href="http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/53160-ely-keskusten-henkilosto-yha-ahtaammalla"> riittävät ja asianmukaiset resurssit.&nbsp;</a></p><p>Kolmanneksi, ympäristörikosten kohdalla pitää olla mahdollisuus tehdä <a href="http://yle.fi/uutiset/niinisto_ryhmakanne_myos_ymparistorikoksista/6389698">ryhmäkanne</a>. Nyt asianomaisilla kuten viljelijöillä, kalastajilla, mökkiläisillä ja asukkailla ei ole mitään oikeuksia.</p><p><br />Tilanne on täysin kestämätön. Ja se suututtaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokemäenjoen kohtalo hämmentää ja suututtaa. Samoin Eurajoen. Ja Talvivaaran saastuttamien alueiden. 

Hämmentää siksi, että viranomaisten tiedot akuuteista vesistöjen saastumisista ovat ristiriitaisia. Tietoa ei vain ole, mihin perustaa sen lähteekö kalaan tai uimaan, ottaako löylyvedet näistä vesistöistä tai kasteleeko viljelyksiään. Nyt avoimuutta kehiin!

Suututtaa siksi, että Kokemäenjoen saastuminen on jatkumoa maatamme riivaaville ympäristörikoksille. Syynä se, että teollisuus ja elinkeino menevät uudessa hallintomallissa ympäristön edelle. Olemme yhteiskuntana voimattomia, kädettömiä ja hampaattomia. 

On turha itkeä kaatuneen maidon perään kuten britti sanoisi. On pohdittava, mitäs nyt tehdään. 

Tarvitsemme ensinnäkin selkeät sanktiot näille saastuttaville yrityksille. Ennallistamisvaatimukset ja kunnon korvaukset on oltava normaali tapa. Toimintojen seuranta  pitää saada ajantasaisesti nettiin, jotta kuka tahansa voisi valvoa, että työ myös tehdään. Vastuunotto ei näköjään kasva ilman pirunmoisia sanktioita.

Toiseksi, valvonta pitää saada paremmaksi. Tähän auttaa se, että Jan Vaapaavuori antaa työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevalle valvontaviranomaiselle eli ELY-keskuksille (elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviranomaiselle) riittävät ja asianmukaiset resurssit. 

Kolmanneksi, ympäristörikosten kohdalla pitää olla mahdollisuus tehdä ryhmäkanne. Nyt asianomaisilla kuten viljelijöillä, kalastajilla, mökkiläisillä ja asukkailla ei ole mitään oikeuksia.


Tilanne on täysin kestämätön. Ja se suututtaa.

]]>
45 http://annebland.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171961-kokemaenjoen-saastuminen-jatkumoa-ymparistorikosten-sarjalle#comments Kotimaa ELY-keskus Jan Vapaavuori Kokemäenjoki Talvivaara Ympäristörikos Mon, 14 Jul 2014 08:58:17 +0000 Anne Bland http://annebland.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171961-kokemaenjoen-saastuminen-jatkumoa-ymparistorikosten-sarjalle
Lakkautetaan ELY – Keskukset http://markokulpakko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160547-lakkautetaan-ely-%E2%80%93-keskukset <p>Olen jo tässä vaiheessa kiertänyt useammissa paikkakunnissa, palaute on runsasta, kannustavaa, kovaa ja hyvää. Yksi aiheista on ELY - keskusten virkavaltaisuutta mielettömine määräyksineen ja säännöstöineen.</p> <p>Missään muussa Euroopan maassa ei säädetä niin paljon lakeja kuin meillä. Sotien jälkeen meillä on luotu yli 73&nbsp;000 säädöstä. Säädöskokoelma- julkaisusarjassa on yhteensä yli 182&nbsp;000 sivua. Historioitsija Tacitus totesi: ” Mitä turmeltuneempi valtio, sitä enemmän lakeja.” Onko Suomi näiden lukujen valossa Euroopan turmeltunein valtio vai onko puoluekoneistomme johtajat kontrolli-intoilijoita kaikki tyyni? Jätän päätelmän tekemisen lukioille. Huomioitavaa on se, että vuosien 1945 -2002 aikana peräti 88,5 prosenttia hallituksen lakiesityksistä hyväksyttiin Arkadianmäellä ilman äänestystä.&nbsp;&nbsp; </p> <p>Arkadianmäen kansankynttilät perustelevat asian kuin asian aina EU-direktiivien velvoitteilla. Se on itsensä pettämistä tai laiskuutta tai molempia. Direktiivi on vain tavoitetaso, josta tulee laki vasta kansallisen sovellutuksen kautta. Tämä sovellutusvaihe jää suomalaisessa demokratiassa toteutumatta lähes kaikissa elämää säätelevissä säännöksissä. Veneitä ei saa tervata. Rantakalliolla perattua ahventa ei saa syödä ja eikä se kelpaa edes Kuopiolaisen Hanna Partasen kalakukon täytteeksi. Puhumattakaan kurkun käyryysdirektiivistä ja leikkipuistotätien leikkiohjekirjasäännöksestä.</p> <p>Suomalaisen mammuttimaisen säännöstökokoelman ääressä pitäisi kaikkien päättäjien silmät avautua ja selvitä se syy, miksi yritykset karkaavat muille maille. Suomalainen yritysinvestoija on saanut vasta lupansa, kun samaan aikaan investointipäätöksen tehnyt saksalainen ja puolalainen tehtailija selvittelee krapulaansa ensimmäisen vuoden tilinpäätösjuhlaillallisen jälkeen. Nämä ylimääräiset hallinnolliset kustannukset maksavat suomalaisille yrityksille 3 – 4 miljardia euroa vuositasolla. Jos nämä turhanpäiväiset silmälläpito byrokratiakulut edes puolitettaisiin, niin kustannuskilpailukykymme paranisi huomattavasti ilman palkanalennuksia.</p> <p>Virkavaltaisuuden seurauksena on syntynyt ilmiö, jota kutsutaan ”kultaamiseksi”. Kansallisen byrokratian saatua tehtäväkseen valmistella EU-direktiivin mukaista kansallista lakia, se ei suinkaan yritä lieventää sitä kansalaisten ja kansallisten intressien mukaan. Päinvastoin, se lisää rajoitteita ja pakotteita omasta päästään. Lakialoite menee läpi eduskunnassa, koska muka on EU-määräys ja pakko hyväksyä.</p> <p>Kaiken kukkuraksi ELY – keskukset ovat ottaneet valittajien ykkössijan. Jos kukaan ei valita investoinneista tai rakennushankkeista niin ELY – keskus sen tekee. Siis valvova viranomainen varmistaa, että kaikki investoinnit ja hankkeet varmuudella viivästytetään. Siksi ELY – keskusten koko henkilökunta on lakkautettava seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi, jotta maamme talouskasvun jarrumiehet saadaan raiteilta pois.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen jo tässä vaiheessa kiertänyt useammissa paikkakunnissa, palaute on runsasta, kannustavaa, kovaa ja hyvää. Yksi aiheista on ELY - keskusten virkavaltaisuutta mielettömine määräyksineen ja säännöstöineen.

Missään muussa Euroopan maassa ei säädetä niin paljon lakeja kuin meillä. Sotien jälkeen meillä on luotu yli 73 000 säädöstä. Säädöskokoelma- julkaisusarjassa on yhteensä yli 182 000 sivua. Historioitsija Tacitus totesi: ” Mitä turmeltuneempi valtio, sitä enemmän lakeja.” Onko Suomi näiden lukujen valossa Euroopan turmeltunein valtio vai onko puoluekoneistomme johtajat kontrolli-intoilijoita kaikki tyyni? Jätän päätelmän tekemisen lukioille. Huomioitavaa on se, että vuosien 1945 -2002 aikana peräti 88,5 prosenttia hallituksen lakiesityksistä hyväksyttiin Arkadianmäellä ilman äänestystä.  

Arkadianmäen kansankynttilät perustelevat asian kuin asian aina EU-direktiivien velvoitteilla. Se on itsensä pettämistä tai laiskuutta tai molempia. Direktiivi on vain tavoitetaso, josta tulee laki vasta kansallisen sovellutuksen kautta. Tämä sovellutusvaihe jää suomalaisessa demokratiassa toteutumatta lähes kaikissa elämää säätelevissä säännöksissä. Veneitä ei saa tervata. Rantakalliolla perattua ahventa ei saa syödä ja eikä se kelpaa edes Kuopiolaisen Hanna Partasen kalakukon täytteeksi. Puhumattakaan kurkun käyryysdirektiivistä ja leikkipuistotätien leikkiohjekirjasäännöksestä.

Suomalaisen mammuttimaisen säännöstökokoelman ääressä pitäisi kaikkien päättäjien silmät avautua ja selvitä se syy, miksi yritykset karkaavat muille maille. Suomalainen yritysinvestoija on saanut vasta lupansa, kun samaan aikaan investointipäätöksen tehnyt saksalainen ja puolalainen tehtailija selvittelee krapulaansa ensimmäisen vuoden tilinpäätösjuhlaillallisen jälkeen. Nämä ylimääräiset hallinnolliset kustannukset maksavat suomalaisille yrityksille 3 – 4 miljardia euroa vuositasolla. Jos nämä turhanpäiväiset silmälläpito byrokratiakulut edes puolitettaisiin, niin kustannuskilpailukykymme paranisi huomattavasti ilman palkanalennuksia.

Virkavaltaisuuden seurauksena on syntynyt ilmiö, jota kutsutaan ”kultaamiseksi”. Kansallisen byrokratian saatua tehtäväkseen valmistella EU-direktiivin mukaista kansallista lakia, se ei suinkaan yritä lieventää sitä kansalaisten ja kansallisten intressien mukaan. Päinvastoin, se lisää rajoitteita ja pakotteita omasta päästään. Lakialoite menee läpi eduskunnassa, koska muka on EU-määräys ja pakko hyväksyä.

Kaiken kukkuraksi ELY – keskukset ovat ottaneet valittajien ykkössijan. Jos kukaan ei valita investoinneista tai rakennushankkeista niin ELY – keskus sen tekee. Siis valvova viranomainen varmistaa, että kaikki investoinnit ja hankkeet varmuudella viivästytetään. Siksi ELY – keskusten koko henkilökunta on lakkautettava seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi, jotta maamme talouskasvun jarrumiehet saadaan raiteilta pois. 

]]>
7 http://markokulpakko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160547-lakkautetaan-ely-%E2%80%93-keskukset#comments ELY-keskus Wed, 12 Feb 2014 09:11:27 +0000 Marko Kulpakko http://markokulpakko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160547-lakkautetaan-ely-–-keskukset
Huh! Julkista tukea, syntisyyden seulontaan http://jounim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158920-huh-jullkista-tukea-syntisyyden-seulontaan <p><a href="http://yle.fi/uutiset/veripalveluyritys_vaittaa_mittaavansa_syntia_veresta/7043791">Yle uutisoi</a> <a href="http://dropper.fi/">yrityksestä </a>joka on "kehittänyt" analyysinmenetelmän jolla ihmisen <a href="http://syntimittari.fi/">syntisyys </a>voidaan "mitata" kuivuneesta verestä. </p><p>"Saastainen, ylpeä tai vanhurskas näkyy verestä"</p><p>Ihan kiva.</p><p>Ihan kiva on myös se että kyseinen yritys on saanut julkista tukea. Lapin ELY-keskus myönsi vuonna 2012 yritykselle 22 500 euroa "kuivaverianalyysin automatisointiin". Tuki tuli Euroopan Aluekehitysrahastosta.</p><p>Ihan kiva juu, olisi kiva tietää onko ELY-keskusta niin sanotusti pissitty linssiin, silleen vanhurskaalla ja synnitömällä tavalla, vai onko tuen myöntäjä jollakin vanhurskaalla tavalla hengessä mukana?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>EDIT: <a href="http://yle.fi/uutiset/ely_syntimittarista_ei_ollut_tietoa_rahoituspaatosta_tehtaessa/7045220">ELY-vastaa ylelle</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi yrityksestä joka on "kehittänyt" analyysinmenetelmän jolla ihmisen syntisyys voidaan "mitata" kuivuneesta verestä.

"Saastainen, ylpeä tai vanhurskas näkyy verestä"

Ihan kiva.

Ihan kiva on myös se että kyseinen yritys on saanut julkista tukea. Lapin ELY-keskus myönsi vuonna 2012 yritykselle 22 500 euroa "kuivaverianalyysin automatisointiin". Tuki tuli Euroopan Aluekehitysrahastosta.

Ihan kiva juu, olisi kiva tietää onko ELY-keskusta niin sanotusti pissitty linssiin, silleen vanhurskaalla ja synnitömällä tavalla, vai onko tuen myöntäjä jollakin vanhurskaalla tavalla hengessä mukana?

 

 

EDIT: ELY-vastaa ylelle

]]>
36 http://jounim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158920-huh-jullkista-tukea-syntisyyden-seulontaan#comments ELY-keskus Synti Yritystuki Wed, 22 Jan 2014 08:35:16 +0000 Jouni Minkkinen http://jounim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158920-huh-jullkista-tukea-syntisyyden-seulontaan