*

Ajatuksia vallasta ja vastuusta Valta on hajautettava

Äänestäjän kuluttajansuojana olkoon yleislakko

  • Käyttäkäämme oikeuksiamme, jottemme menettäisi niitä
    Käyttäkäämme oikeuksiamme, jottemme menettäisi niitä
  • 90-luvun lamassa yrityksien ja omistajien vastuuta yhteiskunnasta on pienennetty palkansaajien kustannuksella
    90-luvun lamassa yrityksien ja omistajien vastuuta yhteiskunnasta on pienennetty palkansaajien kustannuksella
  • Omistajille siirtyy enenevissä määrin osinkoja
    Omistajille siirtyy enenevissä määrin osinkoja
  • Maksetut välittömät verot suhteessa yrittäjätuloon
    Maksetut välittömät verot suhteessa yrittäjätuloon

Kun poliitikot lupaavat aivan muuta kuin mitä he lähtevät valituksi tultuaan toteuttamaan, niin äänestäjälläkin pitää olla oikeus järjestyä kollektiiviksi ja olla tekemättä sovittuja töitä verorahojen ja yritysten voittojen tuottamiseksi. Se on suora demokraattinen toimenpide, ja kun hallituksen budjetista on tehty niin selkeä tulonsiirto työntekijöiltä omistavalle luokalle kuin nyt on, niin meidän tulee palata käyttämään samoja keinoja, mitä ei olla käytetty Suomessa vuosikymmeniin.

Reilun kahden vuosikymmenen aikana on tehty useita päätöksiä, joilla yritysten maksamia veroja ja niiden osallistumista yhteiskunnan menojen maksuun on vähennetty. Arvonlisäverouudistus vuonna 1993 siirsi välillisiä veroja yrityssektorilta kuluttajien maksettavaksi, ja samana vuonna palkansaajilta alettiin periä työeläkemaksua.

Vuonna 2005 yhtiöiden verokanta laskettiin 26 prosenttiin. Työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vuoden 2010 alusta. Viimeisimpinä veroalennuksina yritysten maksama yhteisövero laskettiin 20 prosenttiin ja nyt aiotaan laskea yritysten maksamat sosiaaliturvamaksutkin viidesosaan entisestä. Hyötyä yrityksille näistä muutoksista on tullut nykyrahassa mitaten reilusti yli kymmenen miljardia euroa vuodessa - ihan reippaasti sen surullisenkuuluisan kestävyysvajeen verran.

Yleislakolla on Suomessa saatu hyviä tuloksia aikaisemminkin, esimerkiksi kahdeksan tunnin työaikalaki sekä yleinen äänioikeus kunnallisasioissa, vuonna 1917; sekä tulopoliittinen kokonaisratkaisu vuonna 1956, joka on Suomen viimeisin yleislakko, eli siis 59 vuotta sitten.

Vallitseva veropolitiikka suosii suurituloisia pääomatulon ja osinkojen saajia. Laman jälkeen yritysten voittojen osuus kansantulosta on noussut ja palkkojen osuus taas pienentynyt selvästi. Kasvaneista voitoista maksetaan enemmän pääomatuloihin kuuluvia osinkoja kuin aikaisemmin. Samaan aikaan verouudistuksilla on kannustettu muuttamaan palkkatuloja pääomatuloiksi ja maksamaan osinkoja. (kts. graafit)

Tässä lopuksi kaksi hyvin valaisevaa analyysia tilastokeskuksen Olli Savelalta, jotka kertovat omaa korutonta kieltään eriarvoisuuden kasvamisen syistä. Meitä työtä tekeviä veronmaksajia on käytännössä ryöstetty 90-luvulta lähtien, ja hyvinvointivaltion ylläpito tehdään mahdottomaksi samaan aikaan kun varsinkin suuryrityksiä suositaan jokaisella vaalikaudella vähän lisää, voittojen edelleen kasvattamiseksi. Näin ovat menetelleet kaikki hallitukset viimeiset 20 vuotta, ja nyt on aika alkaa taas oikeudenmukaistamaan yhteiskuntaamme, yleislakon kautta.

Porvarihallituksemme ei ole sitä vapaaehtoisesti tekemässä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä
Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Äänestäjän kuluttajansuojana? Entä jos gallupit osoittavat että kansa äänestäisi edelleen samalla tavalla, vaikka tietää takinkäännöistä? Pitääkö työväellä olla oikeus jyrätä enemmistöhallitus? Onko tämä demokraattista?

Ymmärtäisin vähän paremmin jos olisi selvää että kansan enemmistö vaihtaisi hallituksen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Entä jos gallupit osoittavat että kansa äänestäisi edelleen samalla tavalla, vaikka tietää takinkäännöistä?"

Kansa nyt ei tiedä mitä tarvitsevat koska media pitää pimennossa ja julkaisee yksipuolista propagandaa. Nämä joilla vielä on työpaikka pitävät kiinni eduistaan ja toivovat saavansa pitää työpaikkansa ja palkkansa, työttömät ovat häviäjiä ja heitä tulee rutkasti lisää.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"Kansa ei tiedä mitä tarvitsee" ei kuulosta demokratiaa ylistävältä argumentilta. :D

Päättäjäthän voivat tehdä mitä vain todeten että ette te tiiä mistään mitään kuitenkaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #8

"Kansa ei tiedä mitä tarvitsee" ei kuulosta demokratiaa ylistävältä argumentilta. :D"

Demokratiaa kannatan ja kansa on saanut mitä halusi, mutta ongelma on juuri ettei kansa tiedä miten ongelmat korjataan, eikä sitä tiedä hallituskaan. Lakkoilelemalla eivät ongelmat korjaannu eikä säästöpolitiikallakaan eli korjaaminen pitäisi löytää sieltä mistä ei saa puhua.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tätä lisää, niin minusta tulee entinen Piraattipuolueen äänestäjä.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Ikävä kuulla, jos tosiasioiden kertominen tekee sinulle kipeää.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Saat nähdä, yleislakko saa kannatusta vain äärivasemmistossa. Ay-liikkeen johtajat saavat ehkä jyrättyä läpi yleislakon, mutta heitä eivät sidokaan mitkään tämän planeetan lait tai säännöt.

Yleislakosta seuraisi täysi kaaos ja luultavasti jopa levottomuuksia. Sitä ei ole yhdenkään vastuullisen poliitikon hyvä kannattaa.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer Vastaus kommenttiin #16

Kyllä nyt vihdoin alkaa tarpeeksi monen ihmisen mitta olemaan täynnä, kun tätä ryöstöä on harrastettu jo yli 20 vuotta. Kirjoitukseni on saanut ihan kivasti tykkäyksiä jo, ja äärivasemmistolaiseksi en heitä yrittäisi leimata, sillä lakko-oikeus on ihan kansainvälinen ihmisten perusoikeus.

https://www.facebook.com/groups/971111899587853/10...

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #16

Ensi perjantaina on sitten Helsingissä koolla ilmeisesti vain äärivasemmisto? Ay-johtajat eivät todellakaan ole masinoineet lakkoa vaan ihmettelevät päinvastoin sitä, kuinka rajuja kannanottoja jäsenistöltä tulee. Lisäksi esim. PAM on saanut joukottain uusia jäseniä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kyllä politiikassa mennään tilanteen mukaan ja takkia käännellään tarvittaessa. Seuraavissa vaaleissa kansa saa reklamoida jos on aihetta ja "kuluttajansuoja" toteutuu. Tosin arvaan, että kepulaiset ovat melko tyytyväisiä Sipilään, ja lisäksi Sipilä on saattanut saada uusia kannattajia, kun nyt kerrankin hallitus on ryhtynyt ihan oikeasti tekemään töitä.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

"Maan hallituksen alkutaival on ollut Perussuomalaisille ja heidän äänestäjilleen hirveä. Vaalilupaukset olivat tosi kovat: Kreikan tuki lopetetaan, velan ottaminen lopetetaan, alle 1500 euron kuukausituloilla eläviltä ei leikata, pakolaisten määrää vähennetään, poliittiset virkanimitykset lopetetaan, sunnuntailisiin ja sairaslomiin ei kajota.

Ihan kaikki lupaukset on syöty."

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Joo Perussuomalaiset, mutta Kokoomusta ei taida voida syyttää lupausten syömisestä.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #14

Joo ei. :D Nehän saa kaiken läpi mitä kehtaa pyytää.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Huolimatta siitä mitä hallitus on luvannut, se tekee nyt hyvää politiikkaa. Tässä lakkokiristyksessä unohtuu meidän, hallituksen toimia kannattavien, demokraattiset oikeudet. Nykyinen eduskunta sai mandaattinsa demokraattisissa vaaleissa, joten tuntuu erikoiselta väittää demokratiaksi tuon kansanäänestyksen mitätöimistä lakkoilemalla.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

"Huolimatta siitä mitä hallitus on luvannut"

Et todellakaan voi jättää lupauksia huomiotta, ja samaan aikaan väittää demokratian tapahtuneen. Varsinkaan Persut eivät ole saaneet pidettyä yhtään lupaustaan, kts. ylempi vastaukseni.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Jos/kun lupauksia on rikottu, niin äänestäjät päättävät ensi vaaleissa, että ketkä rikkoivat liikaa. Demokratian ei voi väittää tapahtuvan niin, että yhtä eturyhmää edustava kansalaisjärjestö kiristää demokraattisesti valitulta eduskunnalta mieleisiään päätöksiä.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #33

On täysin kestämätöntä tilanne jossa ainoa tapa valittaa äänestettyjen päättäjien perseilystä, on äänestää seuraavissa vaaleissa toisin. Se vain kannustaa perseilemään, sillä päättömät lupaukset tuovat ääniä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ei lupausten rikkominen liity demokratiaan. Ei ainakaan nykyään käytössä olevaan edustukselliseen demokratiaan. Nykyinen järjestelmä on sellainen, että vaalikampanjassa puhumalla saa ääniä, joilla pääsee hyväpalkkaiseen pätkäduuniin määräaikaisella sopimuksella. Jos joku duunin saaneista paljastuu valehtelijaksi, niin sille ei voi muuta, kuin odottaa sopimuksen päättymistä ja jättää palkkaamatta eli tässä tapauksessa äänestämättä kyseistä henkilöä uudestaan. Käytännössä äänestäjät eivät toimi näin, mutta ei se ole järjestelmän vika.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Pitääkö ajatella hallituspuolueiden olleen ainoita valehtelijoita? Sdp lupasi myös olla leikkaamatta koulutuksesta, mutta näytöt puuttuvat siitä ettei takki olisi kääntynyt hallituksessa.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

No shit Sherlock. Nimenomaan näytöt puutttuu. Hallituksella on antaa näyttöjä takinkäännöstä.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Mitä tulee hallituksen esityksien toimivuuteen, se ei näytä edes itse uskovan niihin: http://seura.fi/isanpikajuna/2015/09/12/persuminis...

Myös FT kritisoi päätöksiä: http://www.ft.com/cms/s/0/64eb75a6-57cd-11e5-9846-...

"ULCs are a pretty bad measure of anything that policy should care about. And while a single company can cut labour costs without affecting its own sales, cutting the labour share in the whole economy easily reduces domestic demand."

Yksikkökustannuksiin ollaan kiinnitetty huomiota lähinnä vääristä syistä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Tuo seuran sepustus oli melkoista roskaa. Jäppisen logiikka täysin kadoksissa. Me tiedettiin vasemmiston vieneen viime hallituksessa, kaikki muistaa neljän vuoden takaiset hallitusneuvottelut joista spd tuli ulos voittaneena.

Yhteisöveron lasku oli demareiden vaatimus ettei duunarin ansioihin koskettaisi. Kaikki tiesivät ettei yhteisöveron lasku tee yritykselle kotimaista työtä edullisemmaksi eikä kustannustaso laske palveluissa sillä keinolla yhtään. Onko siis ihmeellistä ettei työpaikkoja syntynyt.

Tämän hallituksen suunnittelemat toimet vaikuttavat ongelmaan eli yleiseen kustannustasoon ja työn hintaan. Se tarkoittaa palkansaajapuolelle ensin etujen leikkausta ja vasta sen seurauksena työpaikkojen syntymistä. Hyvä muistaa, hallitus tarjosi toista vaihtoehto, eli kaikkien työajan lievää pidentämistä jolloin ansiotasoon ei olisi koskettu. Ay valitsi leikkaukset.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Raoul Plommer

Onko sinulle koskaan tullut mieleen, että ne suurimmat osinkotulot keräävät valtio ja eläkerahastot. Valtio alijäämäisen budjettinsa tilkkeeksi ja eläkeyhtiöt eläkkeiden maksun turvaamiseksi.

Sitten niistä Suomen yli 300 000 palkasaajien osakesijoituksista (säästämisestä) maksetaan 30 % pääomatulovero. Näillä sinun ehdotuksillasi valtion pääomaverotuksen tuotto laskee pari miljardia samoin kuin eläkevakuutusyhtiöiden.

Siitä vaan romuttamaan tämäkin järjestelmä. Investoinnit Suomeen loppuvat välittömästi ja osakesäästjien raha siirtyy pois Suomesta. Kuka teille näitä talousoppeja opettaa ?

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Olisiko sinulla antaa lähdettä tuolle tiedollesi, että eläkerahastot ja valtiot ovat suurimmat osingoista nauttivat tahot. Epäilen nimittäin tietoasi vahvasti.

Minä en muuten ehdottanut mitään keinoja, millä "pääomaverotuksen tuotto laskee pari miljardia samoin kuin eläkevakuutusyhtiöiden". Mistähän sinä tällaisen löysit?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kukin pörssiyhtiö julkaisee sivuillaan suurimmat omistajansa. Ne ovat järjestäen eläkeyhtiöitä,KELA, valtionkonttori, valtioneuvoston kanslia, eri kunnat jne.

Esimerkiksi eläke- ja sosiaaliturvamaksut ovat Suomessa noin 30% liksasta jossa työntekijä maksaa noin 6%. Esim Saksassa ne ovat 19,6% ja ne jaetaan puoliksi.

Suomessa maanviljelijöiden keskiansiot ovat suuremmat kuin muiden yrittäjien. Suomessa esim Fortumin kassaan tulevan rahan verojalanjälki on 70%. Suomessa sosiaaliturvamaksut ovat lähes yhtä suuri verolaji kuin arvonlisävero. Suomessa pienituloisimmankin desiilin reaalitulot ovat nousseet kymmenessä vuodessa 6% enemmän kuin bkt. Suomessa sosiaaliturva on pian yhtä suuri summa kuin koko maan palkkasumma. Suomessa palkkojen osuus yritysten arvonlisästä on yli 50%, suurimmalla teollisuudenalalla metallilla 67%.

Suomessa Valtio on yrityksen ja duunarin yhteinen vihollinen.

Lakko on yhtä tervettä kuin sahaisi jalkansa pois. Yksi päivä sulkea voi tehdä miljardin lisää lovea.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer Vastaus kommenttiin #23

Työnantajan sosiaaliturvamaksu on kaikilla työnantajilla 2,08 % vuonna 2015 maksettavista palkoista, ja nythän se meinataan leikata viideosaan entisestään.
http://www.kela.fi/sosiaaliturvamaksu

TyEL-maksu on keskimäärin noin 24%.
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyonantajanabc/tyona...

Haluaisin edelleen nähdä sen ihan kokonaisuutta arvioivan laskelman eläkeyhtiöiden ja valtion omistuksista, varsinkin kun niitä on myyty viimeisen 20v aikana turhankin reippaasti.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kyllä Ilkka tässä on oikeassa. Tuo "yrittäjätulo" näyttäisi olevan aika vanhaa tietoa (2011 viimeinen vuosi) ja on jonkinlainen kaikkien suomalaiskonsernien ennen veroja tekemien voittojen ja niiden saamien osinkojen summa sekä Suomesta että ulkomailta ja kuten kirjoittaja myöntää suomalaisosingot tulevat siinä laskettua kahdesti. Eli institutionaalisten omistajien, ay liikkeiden, ulkomaalaisten omsitajien ja toisten yritysten lisäksi voittoa jaetaan myös valtiolle (yhteisöverona noin 4 miljardia eli 2% bkt:sta).

Suomalaistet yksityishenkilöt saivat bruttona ennen veroja hieman alle 4 miljardia eli 2% bkt:sta osinkoja. Vertailuna palkkapotti oli 81 miljardia, sosiaalietuudet 34 miljardia ja eläkkeet 28 miljardia.

http://www.vero.fi/download/verkko3b/%7BD66A7E91-E...

Varallisuutta on suomalaisilla erittäin vähän, olemme rahoitusvaroiltamme ylivoimaisesti köyhin Pohjoismaa (Islannista en tiedä tosin).

http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/111/

Esim. perintövero on vuositttain vain 0,5 miljardia eli vain 0,25% bkt:sta ja pääomatuloverokin vain 2,3 mrd€. Olemme erittäin päomaköyhä maa yksityistasolla.

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/08/EVA_F...

Onneksi on edes ne kollektiiviset eläkejemmat noin 180 miljardin tasolla, muuten olisimme erittäin köyhiä. Omaisuutta on lähinnä omistusasunnoissa.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Ennen kaikkea, kirjoitus ottaa kantaa tulonjaon muutokseen 90-luvun alun jälkeen, verrattuna sitä edeltävään aikaan. Lukusi vaikuttavat kuitenkin täysin erilaisilta, kuin mitä itse tilastokeskuksesta löysin:

"Tulonsaajat saivat veronalaisia tuloja 128,3 miljardia euroa, mistä ansiotuloja oli 120,6 ja pääomatuloja 7,8 miljardia euroa. Veronalaiset tulot kasvoivat edellisvuodesta 3,2 prosenttia. Pääomatulot kasvoivat lähes 18 prosenttia kun ansiotulojen kasvu jäi runsaaseen kahteen prosenttiin."

"Pääomatuloista kasvoivat eniten luovutusvoitot. Tulonsaajat saivat niitä 3,8 miljardia euroa, mikä oli 52 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Veronalaisia osinkoja tulonsaajat saivat listatuista yhtiöistä 676 miljoonaa, listaamattomista 730 miljoonaa ja ulkomaisista yhtiöistä 118 miljoonaa euroa."

http://www.stat.fi/til/tvt/2013/tvt_2013_2014-12-1...

Tuota ensimmäistä linkkiäsi en saanut auki. Voisitko linkata sivuun, josta sen löysit?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #50

2013 myytiin supercelliä pitkälti yli miljardilla. Se kattaa melko suuren osan koko Suomen luovutusvoitoista. Ilman sitä luovutusvoitot olisivat laskeneet edellisvuodesta.

Edit. Supercell selittää yksin koko pääomatulojen kasvun ko. Vuonna.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #50

Tässä on verottajan statistiikkaa, jossa on nuo luvut, taulukkomuodossa linkistä.

Suomalaisten yrityksistä saatavat osingot ovat pieni murto-osa verrattuna palkkoihin, eläkkeisiin tai tulonsiirtoihin. Pääomatuloissa sitten vuokratulot ja ilmeisesti asuntojen myyntivoitot ovat suurinkomponentti, suomalaisten omaisuus kun on lähes pelkästään asunnoissa.

http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Tuloverotilastoja/Verohallinnon_tilastoja_Henkiloasiakkaid(35140)

Tämän mukaan osingon saajien määrä puolittui ja pieneni alle miljoonaan. Olisikohan virhe vai mitå ihmettä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen lakiesitykset, niin se on yksiselitteisesti kansan tahto. Vaaleissa kysytään mielipidettä kaikilta, mielenosoitukset ja ammattiyhdistysmafian organisoimat lakot ovat ulkoparlamentaaristen avainryhmien itsekästä anarkiaa, eräänlaista terroria.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Ikävä kyllä ryhmäkuri estää kansan tahdon toteutumisen hyvinkin tehokkaasti. Näin nähtiin esimerkiksi Vasemmiston erottaessa Mustajärven ja Yrttiahon eduskuntaryhmästään heidän vastustaessaan pankkitukipaketteja. Näin todennäköisesti kävi myös Persujen eduskuntaryhmässä, mutta kaikki alistuivat johdon tahtoon hallitukseen pääsemiseksi, eikä ketään siksi erotettu.

Viimeisimmän leikkauspaketin jälkeen Persuista on vihdoin alkanut lähtemään niitä suoraselkäisimpiä ehdokkaita. Ennustan että näitä eroamisia tapahtuu vielä lisää jatkossa. Siksi Timo Soini haluaakin nyt muuttaa puoluelakia niin, että edustajat eivät saisi vietyä puoluetukea mukanaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

On hyvä muistaa, että työntekijät eivät ole orjia, vaan myyvät työpanoksensa, eivät itseään, käypään hintaan työnantajalle. Yleensä tämä hoituu työnantajan ja työntekijän välisellä työsopimuksella. 1800-luvun loppupuolelta alkaen teollisuusmaissa on kuitenkin käytännön syistä huomattu, että jotkut työelämän alat ovat työntekijöiden osalta erittäin haavoittuvaisia niin työehtojen kuin palkankin suhteen ja yksittäisen työntekijän neuvotteluvoima olematon elinkustannuksiin riittävän palkan saamiseksi, työturvallisuudesta huolehtimiseksi tai oikeudeksi korvauksiin työtapaturmista.

AY-liike ei ole ainoa keino hoitaa näitä asioita, vaan myös työlainsäädännöllä on merkitystä enemmän tai vähemmän. AY-liikkeen ja maasta riippuen yleissitovien työehtosopimusten tai myötämääräämisoikeuden kautta voidaan mahdollisiin indeksikorotustarpeisiin reagoida nopeammin kuin parlamentaarisessa käsittelyssä. Lisäksi riittävillä palkoilla ja työehdoilla ehkäistään myös työssäkäyvien putoamista sosiaaliturvan varaan, mikä pienentää julkiselle sektorille tulevia taloudellisia rasitteita.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

1990-luvun alkupuolella tehdyt verotusmuutokset liittyivät suurelta osin valmisteilla olleeseen EU-jäsenyyteen ja muun rajat ylittävän vapaakaupan lisääntymiseen. Jälkikäteen tarkasteltuna toimenpiteet hyödyttivät, koska Suomi palasi talouskasvun uralle ja myös euroalue toi lisää vakautta. Myös sosiaaliturva kehittyi viime vuosikymmenellä merkittävästi ja taloudellisesti vaikeimmassa asemassa olevia kansalaisia muistettiin myös parantamalla velkajärjestelymahdollisuuksia ja säätämällä ensin ulosoton ja sitten velkojen lopulliset vanhentumisajat.

Jottei markkinaliberismin kehuni tässä kohden olisi liian vuolaat, Sipilän hallitus on nyt tekemässä suurta virhettä ja järkyttämässä yhteiskuntarauhaa. Työmarkkinoiden rakenne on nyt erilainen kuin 1990-luvun alussa teknisen kehityksen ja osaamisvaatimuksien kasvun myötä. Olen itse tämänpäiväisessä blogikirjoituksessani analysoinut sitä, miten Sipilän hallituksen toimenpideohjelmat uhkaavat sortaa monet matalapalkkatyöntekijät entistä heikompaan yhteiskunnalliseen asemaan esimerkiksi riistämällä omistusasumisen mahdollisuuden rippeetkin, työntämällä sosiaalietuuksiin liittyvän holhouksen varaan tai heikentämään vähävaraisten perheiden nuorten mahdollisuutta kouluttautua ja siten edes yrittää luoda taloudellisesti turvatumpaa työuraa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Keskitettyjen väärin hinnoiteltujen palkkaratkaisujen aika alkaa olemaan ohi. En vastusta työmarkkinajärjestöjen oikeutta neuvotella TES, mutta lopullisesta palkkatasosta on sovittava yritystasolla. Se ei tarkoita haavoittuvassa asemassa olevan työntekijän ja työnantajan välistä epäsuhtaista neuvotteluasemaa, vaan työntekijöiden ja heikommassa olevan työnantajan välistä neuvottelua. Jos paikallista sopimusta ei ole, niin sitten noudatetaan TES'iä.

AY-liittojen propaganda heikossa asemassa olevien suojelemisesta on täysin vääristeltyä. Syy kauhukuvien maalailemiseen on pyrkimys säilyttää oma yhteiskunnallinen asema ja valta yli parlamentaarisen järjestelmän.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jälkikäteen tarkasteltuna toimenpiteet hyödyttivät, koska Suomi palasi talouskasvun uralle ja myös euroalue toi lisää vakautta."

Jälkikäteen katsottuna se vakaus näkyy hyvin Suomen taloudessa ja sinä pidät kai tätä hyvänä tilanteena?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ei voi tietenkään antaa täysiä tyylipisteitä vuoden 2008 jälkeiselle tilanteelle, mutta 1990-luvun alun lamaan verrattuna nykyinen taantuma on paljon matalampi ja lievempi. Ei ole toistaiseksi tapahtunut tässä taantumassa työttömyyden räjähtämistä käsiin tai ison määrän pienyrittäjiä sortumista valuuttavelkojen alle. Syynä Suomen tämänvuotiseen ennustettuun muutaman promillen taantumiseen, vaikka muualla läheisissä EU-maissa on lievää kasvua, pidän sitä, että Suomi on sijaintinsa ja liiketoimintansa rakenteiden vuoksi ottanut poikkeuksellisen paljon takkiin Ukrainan kriisin myötä käyttöön otetuista Venäjän-pakotteista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"1990-luvun alun lamaan verrattuna nykyinen taantuma on paljon matalampi ja lievempi."

Sekä merkittävästi pitempi ja koskee huomattavasti suurempaa kansanosaa kuin 90-luvulla. Oleellisinta on huomioida ettei meillä ole enää mitään työkaluja millä saisimme talouden kuntoon, ne annettiin komissiolle ja Euroopan keskuspankille.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Yleislakko on kuitenkin lähinnä vain palkansaajien keino, ei eläkeläisten, ei yrittäjien, ei lasten ja nuorten, ei työttömien.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Aivan, ja juuri mainitsemasi ryhmät joutuvat lakosta kärsimään monellakin tavalla, sekä tässä ja nyt että myös pitemmällä tähtäimellä. Mutta ammattiyhdistysmafiahan ei muista piittaa.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Jos AY-liike on mafia, niin sitä on sitten kyllä EK:kin. Ikävä kyllä, jälkimmäinen tuntuu saavan tahtonsa läpi huomattavasti useammin lobbauksen avulla ja tilanne on nyt karannut lopullisesti tasapainosta.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #30

No niin on. Kuka ei ole kieltänyt ettei EK:ta pidä syrjäyttää. Ay-pamput väittävät EK:n saavan kaiken läpi niinkuin haluaa. Se ei ole totta, sillä jos kilpailukyky on mennyt, se tarkoittaa liian korkeiksi noussutta palkkatasoa.

Jos puhutaan siitä, että työantajat eivät osallistu vaan pelkästään saavat, samaan aikaan AY-mafia huutaa perinteistä ratkaisumallia eli sulle-mulle-jakopolitiikkaa missä valtio velaksi ostaa työmarkkinajärjestöille ostovoimaa kasvattavan palkkaratkaisun.

Kun sitovasta TES'sistä luovutaan ja siirretään lopullinen neuvotteluvalta yrityksiin, myös EK menettää mahdollisuuden vaatia ratkaisuja joissa "saavat tahtonsa läpi huomattavasti useammin lobbauksen avulla". Onko tuo käynyt mielessäsi, vai muuttuuko merkityksettömäksi siinä tapauksessa?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Isoihin lakkoihin liittyviin mielenosoituksiin osallistuu kuitenkin usein myös työttömiä ja opiskelijoita. Vaikka monet yliopisto-opiskelijat ovatkin tulevaisuudessa hyväosaisia, heillä on monesti yhteisiä intressejä matalapalkka-aloja edustavien ammattiyhdistysliikkeiden kanssa, koska (A) monilla heistä on kokemusta kyseisten alojen heikoista työehdoista opiskeluaikaisten sivutöidensä kautta tietäen miten hirveää niihin olisi jämähtää koko työurakseen ja (B) vastapuolella, eli elinkeinoelämän järjestöillä on usein ollut agendalla myös opintososiaalisten etuuksien heikentäminen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvinvoinnin perusta on yhteisen kakun suuruus ja hyvinvoinnin kasvattamisen perusta on yhteisen kakun kasvattaminen. Jakoperusteet tulevat prioriteettijärjesstyksessä sen jälkeen.

Kuinka katsot, että yhteisen kakun kasvattamiseen vaikuttaisi positiivisesti lakkoileminen?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #35

"hyvinvoinnin kasvattamisen perusta on yhteisen kakun kasvattaminen."

Säästämällä ja leikkaamallako kakkua kasvatetaan tai edes pidetään samana?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #37

"Säästämällä ja leikkaamallako kakkua kasvatetaan tai edes pidetään samana?"

Kyllä Jarmo, nykyisen kaltaisessa tilanteessa noin. On saatettava menot vastaamaan tuloja ja enimmät rakenteelliset valuviat korjattava, jotta lisäpolttoaineen virtaaminen kansantalouteemme vientitulojen myötä ylipäätänsä mahdollistuisi.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Mielenilmauksiin reilumman tulonjaon puolesta voivat kaikki osallistua. Reilumpi tulonjako on kaikkien, paitsi hyvin pienen, mutta sitäkin äänekkäämmän eliitin etu.

Antti Jokela

"Yleislakolla on Suomessa saatu hyviä tuloksia aikaisemminkin, esimerkiksi [...] tulopoliittinen kokonaisratkaisu vuonna 1956, joka on Suomen viimeisin yleislakko, eli siis 59 vuotta sitten."

Linkkaamasi lähde osaa kertoa seuraavasti: "[t]yöväen vaatima 12 markan korotus saatiin läpi, mutta sen merkitys näivettyi nopeasti korkean inflaation vuoksi."

Asiasta on tutkimustietoakin, jossa kerrotaan mm seuraavasti (ss. 331-332):

"Kevääseen 1957 mennessä elinkustannukset olivat nousseet 20 prosenttia, palkat huomattavasti vähemmän. Vuonna 1957 valtio joutui turvautumaan 39 prosentin devalvaatioon, mutta yleislakkoa seurannut lamakausi alkoi kääntyä nousuksi vasta vuoden 1959 lopulla. Teollisuuden työntekijöiden reaaliansiot kohosivat lakkoa edeltävälle tasolle kuitenkin vasta vuonna 1961."

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...

Piraattipuolue ei ole eduskunnassa. Ehkä äänestäjät ovatkin ihan fiksuja! Luulenpa, että ay-liikekin on enimmäkseen ihan fiksua porukkaa eikä halua lyödä kirveellä omaan jalkaansa.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Vaikka kovia vuosia olikin jokunen edessä, niin TuPot ovat olleet suuressa osassa reilumman tulonjaon ja 59 vuotta jatkuneen yhteiskuntarauhan puolesta. Nyt siitäkin EK haluaa eroon.

Antti Jokela

"Nyt siitäkin EK haluaa eroon."

Voitko täsmentää? Tämä ei avaudu minulle.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Yleislakko olisi todella lyhytnäköinen, vastuuton tie.

Oikeastaan on paikallaan kysyä, mihin oikeusvaltiossa ylipäätänsä lakkoasetta tarvitaan?

Tarvittaisiin vain työtuomioistuimen roolin vahvistaminen, jolloin niin työntekijä- kuin työnantajaosapuoli voisivat aloittaa oikeusprosessin havaitessaan mahdollisesti laitonta toimintaa.

Työpaikalta voisi luvatta poistua ainoastaan tilanteissa, joissa turvallisuus ja/tai terveys ovat välittömästi uhattuina.

Blogistin aloitus teki nyt hienoisen särön omissa aatoksissanikin Piraattipuolueen imagolle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Blogistin aloitus teki nyt hienoisen särön omissa aatoksissanikin Piraattipuolueen imagolle."

What an understatement! Sinussa on diplomaatin aineksia.

Muistan, kun 70-luvulla erän lentokonekaappauksen yhteydessä haastateltiin TV:ssä erästä vanhaa brittiaristokraattiherraa, joka oli selvinnyt kaappauksesta, niin hän tötesi hyvin rauhallisella äänellä: "The highjackers put a gun on my forehead and threatened to shoot me first, which was worrying"

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

No ehken minäkään aivan brittiherran tyyneyteen yllä :)

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Suomen hallitus on itsekin sitoutunut päätöksillään Eu:n talouskurin ja pakkovallan alle. Ja samaa valtaa se joutuu käyttämään kansalaisiinsa tällä kertaa AY-liikkeen syyllistäen.
Mutta jos leikkauksia/säästöjä ei tavalla tai toisella suoriteta niin- Troikka jne.

Suomen jäsenmaksut Eu:lle 2001-2014

2001 - 153 miljoonaa
2002 - 4,9
2003 - 26,7
2004 - 69,6
2005 - 84,8
2006 - 241
2007 -171,6
2008 - 318,5
2009 - 544,2
2010 -300,2
2011 - 652,1
2012 - 658,
2013 - 604
2014 - 809 miljoonaa

"Luvut perustuvat Euroopan komission laskelmiin. Vuodesta 2007 lähtien on Suomessa siirrytty käyttämään Euroopan komission laskelmia kansallisen nettoaseman kehityksen tarkastelussa. Komission laskutapa helpottaa EU-alueen vertailtavuutta. Joissakin vanhemmissa julkaisuissa näkyvät, ennen vuotta 2007 olevat luvut, on kirjattu kansallisen kirjanpidon mukaan ja poikkeavat siksi oheisista luvuista."

http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten itsekin toteat, tuo nouseva trendi ei ole aitoa, vaan perustuu erilaiseen laskentatapaan. Muutoinhan jäsenmaksu määräytyy kaikkien maiden kohdalla niiden talouden kantokyvystä eli menestyksestä. Kaikille maille sovelletaan samanlaista laskentatapaa.

Suomen vienti lähentelee 60 miljardia vuosittain ja EU-jäsenyys on nimenomaan vientiteollisuudelle ehdottoman tärkeää. Nyt jäsenmaksun suuruus on prosentin luokkaa viennin arvosta ja veronmaksajaa kohden jotakin 50 senttiä päivässä.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Kuitenkin miinusmerkkistä ja tappiota Suomen taloudelle. Suomen kuuluisi tässä taloustilanteessa hakea huojennuksia maksuihin niin kuin moni muu nettomaksajamaa on tehnyt.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #47

Hyvä kauppamies toki hakisi huojennuksia. En tiedä missä määrin sellainen todellisuudessa on mahdollista ja millä edellytyksillä, mutta en pane vastaankaan.

Sen sijaan EU-jäsenmaksut eivät ole Suomelle tappiota, vaan klubimaksu vapaakauppa-alueelle ja myös sen mukanaan tuomalle maineelle sekä profiilille. ETA ei sitä korvaa, koska ETA-alueelle viennisssä on edelleenkin tullimuuri olemassa, joskin tariffit ovat pitkälti nollattu. Vientiselvitys aiheuttaa yrityksissä työtä ja kustannuksia. Sellaista ei ole EU-maiden välillä, vaan lähetyksen voi lähettää Helsingistä Pariisiin tasan samalla "byrokratialla" kuin Helsingistä Kuopioon.

Toimituksen poiminnat